Kotkan alueiden tasapuolisesta kehittämisestä

Olen kuullut monenlaista tulkintaa korttelikoti Alvariskan (Kotkan Sunilan kylässä) toiminnan osalta. Jotkut väittävät, että siellä ei käy tarpeeksi ihmisiä, mutta aina kun itse olen siellä vieraillut, on talossa ollut puheenporinaa ja väkeä, pullantuoksua ja kahvit valmiina kävijälle.

Tuntuu jopa siltä, että Alvariskan toiminnan vähättelyä on kuulunut eniten ihmisiltä, jotka asuvat itse kaukana täältä Itä-Kotkasta, tai joilla on enemmän mielenkiintoa muihin korttelikoteihin ja niiden toimintaa kohtaan.

Korttelikoti osallistuu myös vanhusten kotipalveluiden järjestämiseen ja monille se on ollut ainoa lähellä sijaitseva päiväruokailupaikka. Kahviloita eikä muitakaan yleisiä kokoontumispaikkoja sosiaaliselle kanssakäymiselle ei ole jäljellä (yhtä olutbaaria lukuun ottamatta). Olisin itse kyllä nipistänyt budjetista vaikkapa Cursorille annettavista suunnattomista tukirahoista tämän 30 000 verran Alvariskalle. Mutta vaikuttaa siltä että virkamiehiä ja eliittipäättäjiä ei suurestikaan kiinnosta kaukaisen Sunilan asiat.

Cursor saisi opetella pyörittämään toimintaansa vielä paremmin EU-projektirahoituksella. Ehkä vielä on petrattavaa siinä, miten EU-rahoitusanomuksia kirjoitetaan. Cursorille on syydetty kaupungin rahaa liian kevyesti ja vaadittu liian vähän todellisia tuloksia vastineeksi satsauksesta.

Kyllä talossa, jossa on 50 eri alojen konsulttia ja asiantuntijaa pitäisi jotain näkyvämpiä tuloksiakin saada. Tämä talo vaikuttaa lähinnä aloittavien pienyritysten ilmaistukikanavalta enemmän kuin todelliselta alueelliselta kehitysyhtiöltä. Numeroita pudotellaan aloittaneiden yritysten lukumääristä, entä kuinka moni niistä on lopettanut vuoden parin tukirahoitusten loputtua?

Asuminen täällä kauempana keskustasta ja omassa kodissa mahdollisimman pitkään on monille vanhuksille mahdollista nimenomaan kolmannen sektorin toimijoiden avulla. Sääli, että liian yksioikoisesti vedetään rivi yli budjetista.

Kovasti on erilainen ymmärrys elämisestä eri puolilla Kotkaa. Karhula ja Kymin alueet ja ihmiset täällä ovat aivan erilaisessa palvelujen saatavuustilanteessa kuin Kotkan keskusta, johon viime vuosien hulvattomat investoinnit ovat kohdistuneet. Korttelikotien palvelut tukevat asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään.  

Itä-Kotkan alueemme (Sunila, Popinniemi, Suulisniemi, Itäranta, Tiutinenkin) on jäänyt päättäjien huomiotta hyvin monessakin otteessa. Johtuneekohan tämä yleisestä Kotkan keskustaan suuntautumisesta, joka mielestäni on jatkunut liian pitkään.

Keskustasta on rakennettu vuosien varrella väkisin ja rahaa säästämättä jonkinlaista "unelmakeskustaa", pientä, sievää, patsain ja puistoin koristeltua ydinkeskustaa. Samalla sekä Karhulan, että Kymin alueiden kehittäminen on saanut odotella vuoroaan, jota ei koskaan tule.

Nyt meidän tulisi olla Karhulassa "kiitollisia" pienestä "puistonpätkästä" joen rannalla. Tämä on virkamiesten ja demari-kokoomuspäättäjien replikoinnessa ollut se suuri "panostus" Karhulan suuntaan.

Kanjonin kattamista ja muita "porkkanoita" vilautellaan vain kunnallisvaalien alla. Kun Karhulasta tai Kymistä tai Länsi-Kotkastakin kuuluu valituksia, ne kuitataan vain jonkinlaisena harmillisena "kiukutteluna". Keskustasta on pyritty tekemää eliittialuetta kaupungissa, joka kuitenkin on köyhä ja vararikon partaalla.
'Keskustelin asiasta kaupunginhohtaja Lindelöfin kanssa asiasta pari vuotta sitten ja hänen
ajatusmaailmaasa kuvaa hänen tuolloinen kommenttinsa: "Onhan tämä sentään City!”  

Kaupunginjohtajan kommenttia olen jälkeenpäin miettinyt: ”City? - mihin verrattuna? – Loviisaanko?” Minulle syntyperäisenä asukkaana Kotka on tietääkseni noin vajaan 55000 asukkaan pikkukaupunki, joka lisäksi on rähmällään velkojensa kanssa. Ei meillä ole varaa elää illuusiota tai visioita.

Suulisniemen kylä sijaitsee 15 kilometriä autotietä Kotkan keskustasta itään ja Suomenlahden rannalla, tervetuloa tutustumaan!  Meille täällä asuville jokainen hoidettava viranomaisasia tietää 15 kilometrin edestakaista matkaa tuohon väkisin muovattuun mukamas -ydinkeskustaan, joka todellisuudessa on sijainniltaan pussinpohja. Kotkansaaren ulkopuolella asuu noin 42 000 ihmistä .

Palvelujen tulee olla kaikille helposti saavutettavia. Meitä karhulalaisia ja itä-kotkalaisia on juoksutettu jo vuosikaudet hoitamaan kaikki asiat Kotkansaarella. Nyt ollaan viemässä terveyskeskuskin kauemmas. Oletteko tietoisia, että kun on aika luopua omakotitalosta, niin vanhuksemme pikkukylistä ovat jo vuosikaudet muuttaneet Karhulan keskustaan lähelle terveyskeskuspalveluita. Terveyskeskukset ovat tärkein lähipalvelu. Sen tavoittamisen vaikeuttaminen on paitsi erittäin epäoikeudenmukaista myös  epätaloudellista ja epäekologista.

Karhula ja Kymi ovat osa Kotkaa jo vuodesta 1977, vaikka Kotkansaarella asuva enemmistö päättäjistä tuntuu vierastavan näitä alueita. Onkohan meidän elinympäristömme esimerkiksi täällä itäisen tehtaan varjossa eliittipäättäjillemme liian brutaali ja työväenhenkinen vai muuten vaan täysin vieras ympäristö?

Kotka koostuu monista, alueellisesti hajallaan sijaitsevista kylistä. Kotkansaari on vain yksi näistä.

Kotikyläni Suulisniemi, samoin naapurikylät Sunila, Popinniemi, Tiutinen ovat osa Kotkan kaupunkia ja vaativat palvelujen tasapuolista saatavuutta.

Olemme myös realisteja ja ymmärrämme työnteon tärkeyden. Haluamme tottakai panostuksia erityisesti työllisyyttä edistäviin hankkeisiin, mutta myös kontrollia tällaisiin hankkeisiin syydettävien rahojen käyttöön sekä konkreettisia esimerkkejä tuloksista!

Tarja Bohm

 

   Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013
   Kotkan Suulisniemestä toivottaen
   Tarja Bohm

Kunnallispolitiikan lyhyt oppimäärä ensikertalaiselle - OSA 1

Mitä jokaisen uuden kotkalaisen vastavalitun kunnallispoliitikon tulee tietää:
 

1. Vaalien jälkeen käydään välittömästi uudet jälkivaalit. Näissä valitaan porukat, joiden kanssa päätetään leikkiä samalla hiekkalaatikolla ja omilla (omanvärisillä) lapioilla. Ja toiset leikkiköön sitten omilla lapioillaan, mutta ei meidän hiekkalaatikolla.

2. Kunnallispolitiikassa ei ole tarkoituskaan "keskustella" itse asioista. Eihän Suomessa ole yleensäkään keskustelukulttuuria - muuta kuin saippuasarjoissa ja ehkä Ruben Stillerin pressiklubissa.. jos siinäkään. Muina aikoina (vaalien ulkopuolella) on tarkoitus lähinnä todistella - miksi KAVERI on väärässä - ja asukkaat harhaanjohdettuja - kun ovat häntä/heitä äänestäneet.

3. Vaalien aika on asia erikseen. Silloin ON tarkoitus puhua heikompiosaisista ja luvata ummet ja lammet, taputella jopa toisen puolueen uutta kaveria selkään ja tarjota suklaakarkkeja ja ystävyyttä. Herkkäuskoinen siinä saattaa luulla, että ollaan ihan kavereita. Mutta ei, puukkoa tuleekin sitten heti vaalien jälkeen.

4. Työ uudessa valtuustossa alkaa virallisesti tammikuussa- mutta uuden, ihmisten rehellisyyteen vielä luottavan valtuutetun silmät kyllä aukeavat välittömästi vaalien jälkeen - heti ensipakkasten tultua.

5. Jos ehdokas nyt sitten sattuu olemaan ensikertalainen ja "ihan vahingossa näiden harhaantuneiden 408 äänestäjän valitsema" niin sitten on varmaankin hyvä tehdä kaikki esitykset mieluiten käänteisinä, niin silloin niillä on jonkinlainen läpimenon mahdollisuus. Tällöin joku "todella VIISAS" ja "KOKENUT" demarikokkaripoliitikko saa tehdä pontevan vastaehdotuksen, ja se on sitten totisinta totta.

Esimerkin tästä voimme varmaankin nähdä aivan pian oikeassa elämässä, kun tuulivoimala-hankkeista tullaan antamaan lausuntoja. Päättäjät, jotka asuvat Puistolassa, Hirssaaressa tai kaukana Kymin perukoilla -tai ovat muuten vaan huonokuuloisia, ovat aivan varmasti sitä mieltä, että tuulimyllyt on ehdottomasti rakennettava asutuksen lähelle sekä Kotkansaarelle, että Hallaan. Tuulivoimalat ovat heidän mielestään erittäin esteettisiä, kauniita ja antavat Kotkalle ihastuttavan nykyaikaisen leiman. Viis siitä mitä jotkut tutkijat suosittelevat. Tai jos myllyt pitävät ääntä - who cares?

Yhtiöiden maat ovat pilaantuneita, joten eihän ne yhtiöressukat voi mitään muutakaan järkevää rakentaa näille tonteille. Oi voi, TÄYTYYHÄN meidän näitä yhtiöressukoita tukea. Eikä me suinkaan kaupungille näistä myllyistä mitään hyötyä pyydetä. Meille riittää tämä TODELLA positiivinen imagoarvo.

 Ihmiset pääkaupunkiseudulta ja Venäjältä tulevat suorastaan ryntäämään Kotkaan ostamaan asuntoja näiden tulevien myllyjen välittömästä läheisyydestä esimerkiksi Kotkan satama-alueelle suunnitelluilta alueilta ja Perävarppiin Hallan viereen suunnitelluilta alueilta. Asuntojen hinnat näiden tuulivoimaloiden lähellä varmasti nousemaan. Kaikkihan haluavat asua tuulivoimalan juurella.

Elli tuossa kuvassa on samankokoinen (3 MW ) kuin Kotkaan ja Hallaan suunnitellut. Mussalossa olemassaolevat myllyt ovat 1 MW ja riittävän kaukana pysyvästä asutuksesta. Ellin 3 MW:n ääntä eivät ole päättäjät viitsineet käydä kuuntelemassa, kun Summaan on NIIN PITKÄ MATKA. Ja kun ehdotuskin on tullut ihan väärältä suunnalta.

Niinpä niin. Tällaista on paikallinen PUOLUEpolitiikka, jota tehdään asioiden kustannuksella.

 

JÄLKIKIRJOITUS 1
 

Onhan se tietysti todella absurdia, että tällainen tuulivoiman kannattaja kuten minä, joutuu nyt näitä LIIAN LÄHELLE ASUTUSTA sijoitettavia myllyjä vastustamaan.  

Mutta tässä pakkasten tultua olenkin viisastunut. Ehkäpä vielä ehdin muuttaa nämä esille tuodut faktat mieluummin käänteisiksi.... hmmm...pitääpä miettiä. Ehkä sitten joku kuuntelee?

JÄLKIKIRJOITUS 2

Nämä "jälkivaalit" koskevat vain luottamuspaikkojen, kuten puheenjohtajapaikkojen ja kaupungin konserniin kuuluvien yhtiöiden luottamuspaikkojen jakoa. Muilta osin ei äänestäjien valintoja voida jättää huomiotta minkäälaisilla "teknisillä vaaliliitoilla". Vasemmistoliitto sai vaaleissa 20,1 % kaikista Kotkassa annetuista äänistä ja se tarkoittaa sitä, että vasemmistoliitto saa ne luottamuspaikat lautakunnissa, jotka tämä äänimäärä edellyttää. Teknisen vaaliliiton avulla voidaan ainoastaa pullistella niin sanottuja "poliittisia lihaksia" ja syrjäyttää vaaleissa kiistatta eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet puheenjohtajapaikoilta ja konsernin luottopaikoilla käyttämällä kyynärpäätaktiikkaa.

Noin 130 ääntä lisää vasemmistoliitolle olisi antanut meille yhden valtuustopaikan lisää. Tällöin demareilla ja vasemmistolla olisi ollut molemmilla 11 paikkaa Kotkan valtuustossa.

 Odotan mielenkiinnolla myös seuraavia vaaleja ja äänestäjien valintoja. Nyt tehdään työtä näillä valtuuksilla ja parhaamme tehdään. Kiitos äänestäjät!

Tarja Bohm, Suulisniemi, Kotka

 

Kotkaan ja Hallaan suunnitellut tuulivoimalat ovat liian isoja ja liian lähellä asutusta

Olen ehdottomasti tuulivoiman ja muidenkin uusiutuvien energiamuotojen intohimoinen puolustaja, mutta tämän kokoluokan myllyjen (teho a' 3 MW, korkeus  120m, siiven kierto  175 m korkeuteen)  melu- ja välkehaitat ovat niin huomattavat, että niitä ei tule sallia sijoitettavan Kotkansaarelle eikä Hallaan.  ELY odottaa asukkaiden mielipiteitä 14.12.2012 mennessä.

Nyt tulisi kysyä yhtiöiltä (UPM-Kymmene ja Kotka Mills), ovatko ne valmiita rakentamaan tuulivoimaloita maakuntaenergiakaavassa osoitetuille suositusalueille, joilla tuuliolosuhteet, myllyjen sijainti, ja korkeus, luonnonsuojelunäkökohdat ja etäisyys lähimpään asutukseen on tutkittu ja hyviksi havaittu.  Maakuntaenergiakaavassa on osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava keskitetysti useamman voimalan yksiköihin (vähintään 6) ja riittävän etäälle asutuksesta.

Miksi yhtiöt eivät halua rakentaa myllyjä näille suositelluille alueille? Siksi, että sähkönmyyntitukea he saavat vain, jos myllyt sijaitsevat teollisuusalueilla. Tuskin kuitenkaan ympäristöministeriö tarkoitti tukea myllykeskittymien rakentamista keskelle kaupunkia. Kotkan teollisuusalueet nyt vaan sattuvat historiallisista syistä sijaitsemaan kaupunkirakenteen sisällä.

Maakuntakaavan ovat laatineet valtion puolueettomat asiantuntijat. Kysyin yhtiöiden omilta konsulteilta 30.10. olivatko konsultit siihen perehtyneet? En saanut vastausta, sillä näitä suosituksia ei tässä hankkeessa oteta huomioon lainkaan, koska yhtiöt heräsivät asialle vasta kun niille selvisi tämä taloudellisen tuensaannin porsaanreikä.

Kotka Millsin ja UPM Kymmenen suunnitelmat on laadittu yhtiön palkkaamien omien konsulttien toimesta.  Raportissa on monia harhaanjohtavia ja taitavasti - rimaa hipoen – laadittuja ”mukamas” tutkimustuloksia.  Tämä maailma alkaa olla huolestuttavasti "näennäistutkimusten" varassa.   Sen musiikkia soitellaan, joka maksaa viulut.

Pienen myllyn ottaisin itse vaikka heti oman talon katolle, jos Suomen energiapolitiikka ja naapurini sen sallisivat. Toistaiseksi Suomessa on yksityisen myllyn rakentamien sallittua ilmeisesti vain julkkiksille, joilla on riittävästi rahaa hankkeen toteuttamiseen.   Sääli. Omat pikkutuulimyllyt talojen katoilla voisi olla ihan kiva ajatus. Terveiset Arkadianmäelle!

Tarja Bohm,  Suulisniemi, Kotka

Alla linkki ELY- keskuksen sivuille, joilta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia. Paperiversiota matskuista saa Kotkan kaupungintalolta, sekä Kotkan kaupunginkirjastosta.
Jos sinulla on ajatuksia tuulivoimaloiden suhteen, nyt on se aika, jolloin niitä ajatuksia ja mietteitä kysytään. Ely odottaa ihmisten mielipiteitä 14.12.2012 asti, sen jälkeen ELY antaa lausuntonsa. Kaupunki ja poliittiset päättäjät tekevät päätöksen asiassa kaavoituksen kautta. Tietämys on toistaiseksi ollut mielestäni liian "heppoista". Toivoisin päättäjiltä vastuuntuntoista asennetta ja tutkivaa - ei hutkivaa - otetta tässä suurisuuntaisessa hankkeessa.

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KaakkoisSuomenELY/Ymparistonsuojelu/YVA/Vireill%C3%A4/Sivut/Kotkantuulivoimahankkeet,KotkaHallanjaKotkamillsOyntehdasalue.aspx

 

Valiokunta ei ole juridinen tuomioistuin

No niin me asukkaat alamme saada tarpeeksemme Lindelöf -kohusta. Tämä on viesti toreilta.

Valtuuston asettama valiokunta aloittaa nyt kaikella todennäköisyydellä ”mielettömän poliittisen puliveivaamisen” keskenään siitä, nauttiiko Linde luottamusta vai ei. Valtuutetut yrittävät välttää ”suon siellä ja vetelän täällä”.  Muistutanpa teitä valtuuston jäseniä vielä siitä, että asukkaat, jotka teidät ovat valinneet valtuustoon, luottavat teidän toimivan rehellisyyden, moraalisuuden, oikeudenmukaisuuden puolesta, oli puolueenne sitten mikä tahansa.

Olen kuullut sellaisiakin ajatuksia, että tässä kysymyksessä on tutkittava vain ja ainoastaan ”onko Lindelöf suoranaisesti rikkonut lakia” – eli kirjaimellisesti noudatettava tuomioistuin -periaatetta. Valtuuston valiokunnalla ei tietääkseni ole juridisen tuomioistuimen valtuuksia eikä näin ollen sen velvollisuuksiakaan.

Sen sijaan - valiokunnalla on mielestäni suuri velvollisuus asukkaita kohtaan tehdä se mikä on moraalisesti oikein. Kalliiksi on kaveri ja visiot kaupungille tulleet 10 vuoden aikana, se on selvä, mutta ne visiot on myös kokoomus iloisesti siunannut, joten vaalitemppu kuivui täysin kasaan siltä osin.

Valiokunnan tulee päättää siitä, voiko valtuusto ja jokainen valtuutettu omalta osaltaan todella luottaa siihen, että tämä kaupunginjohtaja kaikissa toimissaan on tehnyt ja tulee tekemään eläkeikäänsä (?) saakka ensisijaisesti kaupungin etua, eikä omaa etuaan noudattavia ratkaisuja.

Rehellisyyden ja avoimuuden aika on tullut. Sitä vaatii kansa. Piste.
Mentävä asia edellä – ei politiikka edellä.

Tarja Bohm, vas./sit.

Hyvä veli -järjestelmästä ja luottamuksesta

Hyvä veli –järjestelmällä on paitsi meillä Kotkassa, myös koko Suomessa pitkät perinteet. Luulisi jo 2000-luvulla siitä päästyn, mutta ei.  Vielä pelaa vanha mulle-sulle  -systeemi. Se pelaa niin kokoomuksen kuin demarienkin valtapolitiikassa.  Nyt valtuutettumme miettivät mitä tehdä ensi maanantain 15.10. valtuustossa, jossa äänestetään kaupunginjohtaja Lindelöfin (epä)luottamuksesta. Tai oikeastaan, nyt maanantaina 15.10. päätetään vasta siitä laitetaanko asiaa tutkimaan ja selvittämään erityinen valiokunta vai ei. Epäluottamuslauseestahan päätetään valtuustossa vasta sitten, kun tämä valiokunta on tehnyt työnsä.

Kokoomus nosti asian esille vaalien alla, eikä malttanut odottaa tarkastuslautakunnan tutkimuksen tuloksia. Se antaa tietysti hyvän syyn demareille sulkea silmänsä, monelle äänestää (taasko tyhjää?) ja toivoa koko asian häipyvän muistista ennen äänestyspäivää. Näin ei kuitenkaan tule käymään. Kuntalaiset ovat kyllästyneitä tähän elitistiseen tapaan hallita ja käyttää väärin verorahoja. Kaupungin velat ovat miljoonissa ja kaupunginjohtaja viestittää, ettei se kosketa hänen käyttöbudjettiaan lainkaan.

Kaupunginjohtaja on saanut ”puhuttua” läpi ja hyväksytettyä suurelliset suunnitelmansa  - tarkoitan esim. tappiollisia matkailuvisioita kuten Vellamo tai Maretarium (jälkimmäinen muuten myytävänä kannattamattomana) tai vaikkapa omien satamahallien ostoa (4 m€). Kun kunnan hallinnossa ensin hakee valtuuston siunauksen vaikka kuinka hulluille ideoille, niin sen jälkeen ei kaupunginjohtajan tarvitse enää olla vastuussa. Jos yrityselämässä voisi näin toimia, niin se olisi konkurssin tie. Tämän ymmärtää vanha Erkkikin. 

Siis mitä odotan valtuuston jäseniltä? Rehellisyyttä tosiasioiden edessä. Kenen johdolla olemme päätyneet tilanteeseen, jossa olemme. Tietysti valtuutettujen, jotka ovat hyväksyneet kaupunginjohtajan ” ilmavien visioiden” toteutuksen jo liian pitkään. Veikkaan, että moni valtuutettu miettii asiaa nyt nimenomaan politiikan ja vaalimenestyksen kannalta, mutta muistutan teitä tehtävästänne valtuustossa. Olette saanut valtakirjan asukkailta ja vastuussa heidän verorahojensa käytöstä.

Keräsin tässä viimeiset syysomenat pois pihalta ja ajattelin filosofisia: ”Jos yksi omena on joukossa huono – ei niitä kaikkia tarvitse heittää pois. Mutta jos sen huonon sinne jättää, niin se pilaa koko satsin”.  Erityisesti demareille, vasemmistolle, vihreille viestini on: rehellisyys kannattaa aina.

Tarja Bohm, Kotka, vas./sit.

Kunnallisvaaleissa ehdokas numero 145

Ehdokas 145 Tarja Bohm, Suulisniemi

53 v. kieltenopettaja, venäjän ja englannin kääntäjä, tulkki, artenomi AMK (muotoilu). Olen toiminut venäjä-suomi-englanti kääntäjänä, tulkkina, projektitehtävissä noin 15 vuotta venäjänkaupassa, erilaisissa rakennusprojekteissa, kunnes keski-ikäisenä halusin tehdä jotain muuta.
Työkielet suomi-venäjä-englanti-ruotsi.

Tällä hetkellä olen työssä Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa, jossa opetan S2 -suomea (suomea vieraana kielenä) maahanmuuttajille. Viihdyn tässä kansainvälisessä porukassa oikein hyvin, vaikka palkka ei päätä huimaa ja työ on pätkätyötä, aina kurssi kerrallaan.

KANSALAISTOIMINTA: Kansalaisliike Pro Äijänniemi, Kotkan Ympäristöseura ry, Meri-Kymen Luonto ry. ( Suomen luonnonsuojeluliitto), Urheiluseura Popinniemen Isku ry.

PERHE: Olen sinkku ja asun Kotkan itäosassa, Karhulan Suulisniemessä vanhassa kotitalossa jälleen 30 vuoden jälkeen. Avokumppanini on koirapoikakaveri, kultainennoutaja Nalle 7 v.

HARRASTUKSET JA INTOHIMOT: Vanha kotitalo on puuhamaani. Kävelen paljon luonnossa ja räpsin valokuvia (harrastajasellaisia) ja ihailen oikeita luontovalokuvaajia. Luen luontolehtiä ja tykkään telkkarin luonto-ohjelmista, mutta myös hyvistä murhamysteereistä. Soudan naapurin veneellä ongelle hyvällä kelillä. Fazerin sininen huutelee jääkaapin hyllyltä - liian usein - mikä näkyy vyötäröllä.

Olen aina opiskellut lisää jotakin ja nytkin menossa yliopisto-opintoja - tällä hetkellä S2-aineopinnot (suomea vieraana kielenä) Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Perusopinnot suoritin edellisenä talvena ja viime talvena sain opettajan pedagogiset opinnot päätökseen.

MIKSI LÄHDIN VASEMMISTON EHDOKKAAKSI?
Mietin tosi pitkään ehdokkaaksi lähtöä. Sitten päätin, että en halua olla takarivistä huuteleva puskakriitikko, ja on parempi tarjoutua ottamaan vastuuta itsekin, eikä vain kirjoittelemaan lehdessä, koska kuitenkin haluan ottaa kantaa asioihin. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.

Itärannan ja vapaiden rantojen puolustamisessa havaitsin, miten vaikea on saada puoluesidonnaisia aitoja rikottua, vaikka kuinka haluaisit keskustella kaikkien kanssa. Puoluepoliittisia leimoja lyödään liian lujasti ihmisten otsaan ja sitten ei oikeasti KUUNNELLA. Haluaisin Kotkan valtuustoon sellaisia osaavia ihmisiä, jotka tekevät enemmän avointa yhteistyötä asiapohjalta kuin puoluepoliittiselta pohjalta.

Yhteiskunnassa ja vaalikeskusteluissa on liikaa kaikenlaista pinnallista diipadaapaa. Mediaseksikkyys ja populismi liian usein ohittaa vakavat asiat. Seuratkaapa vain, millaisia "ääritapauksia" esimerkiksi nuorista ehdokkaista media nostaa esiin, samalla kun fiksuja, ahkeria ja maltillisia nuoria ei mainita missään.

Valtuustossa päätetään kuntalaisten verovarojen käytöstä ja se ei ole ihan leikin asia. Kotkassa ollut mielestäni liian vähän kontrollia - oikeastaan ei lainkaan -esimerkiksi virkamiesten - kaupungin korkeimman johdon varojenkäytössä. Varojenkäyttöä on valtuutettujen valvottava etukäteen - eikä jälkikäteen. Valtuutettujen tulee tehdä työtä ymmärtääkseen asioita jo niistä päätettäessä, eikä vain luotettava virkamiehistön tekemiin ehdotuksiin muka ainoina oikeina ratkaisuina. Eikä saa tyrmätä suoralta kädeltä hyviä ehdotuksia, jos ne sattuvat tulemaan "väärältä" puolueelta.

Merkintä sitoutumaton minun kohdallani tarkoittaa, että en ole minkään puolueen jäsen. Vasemmistoliitossa on henkinen kotini ja en pidä esimerkiksi demariryhmän ryhmäkuripolitiikasta. Kotkan Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä jokainen äänestää oman mielipiteensä mukaisesti, ilman painostusta tai sanktioita. Muuten olen sitä mieltä, että meille Suomessa riittäisi jako konservatiivit ja demokraatit. Demokraatteihin hyväksyisin nykymenolla varmaankin demarit ja vasemmiston, ja ehkäpä vihreätkin... katsotaan mihin kehitys johtaa pikkuhiljaa. Muut laittaisin sinne konservatiiviseen osastoon.

Sydämeni on aina ollut vasemmalla. Kotona korostettiin aina ensin rehellisyyttä, erilaistenkin ihmisten kunnioittamista ja erityisesti opiskelun tärkeyttä. Olen rehellisen työläisperheen tytär ja ylpeä siitä.

TÄRKEIN POLIITTINEN TAVOITE VALTUUSTOSSA TAI LAUTAKUNNISSA:
Työ näissä kaikissa on yhteistyötä, myös toisten mielipiteiden kuuntelua. Haluan puolustaa asia kerrallaan heikompien etuja. Tärkein ja vaikein pohdittava asia tulevalla valtuustolla ja lautakunnilla on Kotkan huolestuttava taloustilanne. Miten voimme tehdä työtä kaupunkimme kehittämiseksi paremmin, tehokkaammin ja erityisesti, mitä on tehtävä saadaksemme lisää työtä ja työpaikkoja ja niiden myötä lisää verotuloja käytettäviksi palveluihin.

Miten taata tärkeimmät palvelut kuten ihmisten terveyspalvelut, vanhustenhoito, koulujen toiminta. Tärkeitä asioita on paljon. Erityisesti tietysti kismittää tämä palveluiden jatkuva "keskittäminen", jota on jatkunut kymmeniä vuosia. Pääsääntöisesti palveluja on keskitetty Kotkansaarelle ja vähennetty Karhulasta. Minusta olisi korkea aika alkaa "keskittää" (muotisana poliittisessa retoriikassa) eli palauttaa joitain palveluja tänne Karhulan suuntaankin välillä. Myös tulee nähdä Karhulan potentiaali kehittyvänä alueena, eikä vetää enää kaikkea sinne ahtaalle saarelle, joka on todellisuudessa pussinpohja, jos ajatellaan tulevaa E18.

En pidä katteettomista lupauksista, joita helposti satelee näin kuntavaalien alla sieltä täältä.
Voin luvata ainoastaan olevani rehellinen ja tekeväni parhaani. Vasemmistoliiton vaaliohjelma kannattaa kuitenkin lukea. Siinä on lista konkreettisia asioita, joita minäkin kannatan. Löytyy osoitteesta http://kotka.vas.fi/kuntavaalit_2012/

Muista minulle tärkeistä asioista ja ajatuksistani niistä voit lukea näiltä blogisivuiltani http://tarja.bohm.blogspot.fi ja vanhempia juttuja myös Itärannan vapaiden rantojen puolustamista varten vuonna 2008 avaamiltani kotisivuilta www.proaijanniemi.net

Löydät minut myös facebookista
http://www.facebook.com/tarja.bohm

Sähköposti: tarja.bohm@kymp.net
Puhelin: 050 5299359

Äänestäjät valitsevat keihin luottavat

 

Kunnallisvaalit – ennakkoäänestys posteissa keskiviikko 17.10. – tiistai 23.10.2012

ja varsinainen vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012


Hei,
Olen ehdokas numero 145 eli Tarja Bohm, vas./sit.  
kieltenope (suomi, joskus ruotsi ja englanti), kielenkääntäjä venäjä-englanti

Pitkään harkittuani lähdin sitten kuitenkin mukaan näihin kisoihin, monestakin syystä.

Minusta oikeasti tärkeät asiat alkavat hukkua kaikenlaisten ääriliikkeiden ja kevyiden, enimmäkseen oikeistopopulististen heittojen alle. Valtuusto päättää kuntalaisten verorahojen käytöstä. Se on tärkeää työtä ja vaatii yhteistyötä, ahkeruutta ja asioihin perehtymistä, eikä ainoastaan oman egon pönkittämistä kevyillä mainosheitoilla tai vastuun ottamisen välttelyä ja takarivistä tai puskista huutelua.

 Lisäksi päätöksenteko on ollut kovin Kotkansaari- keskeistä, lieneekö osasyynä myös se, että valtuuston jäsenten kotiosoite on ollut pääsääntöisesti Kotkansaarella?

Haluan, että valtuusto tekee enemmän asiapolitiikkaa ja vähemmän puoluepolitiikkaa. En ole vasemmistoliiton, enkä minkään muunkaan puolueen jäsen, mutta sydämeni on aina ollut vasemmalla ja heikomman puolella. Eikä se siitä mihinkään muutu. Kannatan maltillista, mutta oikeasti työväen etujen mukaista työtä valtuustossa.

Vaalilupauksia ja iskulauseita satelee näin vaaliaikaan. Älkää antako niiden hämätä. Kyselkää ja kyseenalaistakaa liian lennokkaat ja liian yleistävät puheet. Valtuutetut tekevät ihmisten arkeen vaikuttavia päätöksiä.Nyt on aika tehdä tiukkoja kysymyksiä ehdokkaille, tarkistakaa onko heillä vaaliohjelmaa ja millaisia tavoitteita heillä on Kotkan ja Karhulan osalta.

 Kotkansaarella asuu n 13 200 ihmistä, kun saaren ulkopuolisissa kaupunginosissa asuu yli 42 000 ihmistä. Kysykää, miksi palvelut ovat viime vuosikymmeninä keskittyneet Kotkansaarelle?

Nyt ollaan viemässä terveyskeskusta pois Karhulasta. Tilalle tarjotaan terveyskioskia, josta varmaan saa sympatiaa, mutta ei lääkärin apua. Pienet koulut ovat uhan alla. Olen varma, että säästökohteita olisi parempiakin esim. kaupungin tyhjillään olevien kiinteistöjen tehokkaampi myynti, johon johtajat ovat toisilleen kannustusrahaakin jakaneet...jne On myös keskityttävä tekemään yhteistyötä ja ehdotuksia, miten paikkakunnallemme luodaan uusia työpaikkoja. Patruunoiden ajat ovat ohitse.

 

Lue lisää Itärannan arvokkaan harjualueen ja vapaiden rantojen puolustamiseksi perustamiltani kotisivuilta: http://www.proaijanniemi.net/

 Tavoitat minut myös facebookista:
https://www.facebook.com/tarja.bohm

 

INNOVATION CITY – KOTKA ?

Kotka-Hamina-Kouvola -seudulla on mahdollista YHDESSÄ toimien saada aikaan enemmän. Tarvitaan kaikkien tahojen osallistumista, kaupunginjohdon, poliitikkojen, yritysten, Cursorin, korkeakoulujen, median ja asukkaiden yhteistyötä.

Katsokaa kuntakarttaa tarkasti. Tulevatko ihmiset E18 valmistuttua kääntymään pussin pohjalle Kotkansaarelle asioimaan, vai ohjaako uusi ramppi heidät mieluummin Jumalniemeen? Jumalniemeä on kehitettävä edelleen, mahdollisuuksia on paljon. Suuret parkkialueet ovat tyhjillään Jumalniemessä iltaisin ja viikonloppuisin, entäpä jos tehdäänkin sinne yhdessä Finnkinon kanssa suuri elokuvateatteri ? VoiSI olla aluksi vaikka Amerikan malliin iso screen eli ulkoilmateatteri, johon ajetaan autoilla - why not? 

Aivoriihi pystyyn ja avoimesti katsomaan maailmalta mitä kaikkea ihmiset voivat keksiä. Eikä odotella mannaa tippuvaksi valmiiksi lautaselle – jostain? Työtä tarvitaan ja paljon enemmän aktiivista kehitystyötä, eikä kuppikuntaista kyläpolitiikan tekoa. On korkea aika valtuutettujen ja virkamiesten osata katsoa KOKO KOTKAN aluetta kokonaisuutena eikä piipertää kukin oman kaupunginosansa lumoissa. En myöskään lähettäisi kaupunginjohtoa YKSIN reissuun etsimään ideoita Nizzasta, vaan kutsuisin mieluummin asiantuntijoita MEILLE kylään, jotta tieto ulkomailta tulisi laajemman kuulijakunnan käyttöön.

Käytetään suhteita ulkomaiselle ja kotimaiselle tiedealalle apuna kaupunkimme kehittämisessä. Lisätään yhteistyötä eri koulutuslaitosten välillä esimerkiksi vihreässä teknologiassa. En tarkoita vain kaupunkimme sisällä (se on puuhastelua) vaan nimenomaan ulospäin, eikä vain Suomessa vaan myös ulkomaisten koulutuslaitosten kanssa.

Kaupungin johdolta kuulen usein kehityksen avainsanoina - Satama, Transito, Venäjä, Kauppa ja Turismi- mutta liian harvoin kuulen sanoja Uusi teknologia-Vihreä teknologia - Uudet kehittämishankkeet- Innovaatiot - Koulutus. Cursorin vuosikertomuksen 2010 mukaan heillä on joitain ”vihreitä” hankkeita, mutta miksi niistä ollaan niin vaisuja ja vähäsanaisia. Myös Cursorin budjetoidut ja toteutuneet hankkeet ovat kaksi eri asiaa.

Yksinomaan Venäjälle ja venäläisiin liikemiehiin suuntautuminen ei riitä. He ovat oppineet toimimaan maassa, jossa ei ole lainsäädäntöä ja jossa verojen maksamista pidetään silkkana hulluutena.

Yhteinen visiomme voisi olla INNOVATION CITY – KOTKA ?


Tarja Bohm, Suulisniemi

 

 

 

Oivalluksia meren rannalla

 Olen nelijalkaisen kanssa joka–aamuisella kävelylenkillämme meren rannalla. Aurinkoinen aamu ja peilityyni meri. Kalastajat näyttävät kokevan verkkojaan ja muutama veneilijä kiitää ulapalla nauttien alkusyksyn viimeisistä hienoista, lähes kesäisistä ilmoista vesillä. Heittelen noutajalle keppiä veteen ja siinä touhutessamme tulee minulle ennestään tuntematon keski-ikäinen pariskunta juttelemaan. Ovat kyläilemässä Suulisniemessä asuvalla ystävällään, asuvat itse Tuusulanjärven rannalla Järvenpäässä. Ihastelevat kaunista metsäämme ja upeaa kävelyreittiämme meren rannalla.

”Onpa teillä hieno kylä, täällä näkee vielä noita vanhanajan piharakennuksiakin ja pihapiirit ovat niin aitoja.” ”Tarkoitatte varmaankin noita meidän puuliitereitä, jotka ovat lähes joka talon pihalla tallella täällä Suulisniemessä”, vastaan. ”Kyllä, kyllä”, vastaa rouva ja jatkaa: ”tuollaisia ei enää näe meilläpäin missään. Pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä kaikki asuinalueet ovat niin samankaltaisia ja uudisrakennettuja, ettei niissä enää ole tällaisia pihapiirejä niin kuin täällä.”

 Olen tietysti Suulisniemessä kasvaneena iloinen kotikyläni saamasta positiivisesta huomiosta. Keskustelukumppanini osasivat kyllä keskustelun aloituksen ja näin lupaavalle aloitukselle jatkoa tietysti seurasi.  Matkalaiset saivat loppujen lopuksi mukaansa meidän ”aidosta pihapiiristämme” raparperia, omenia ja karviaismarjoja kotiin tuomisiksi, ihan vaan siksi, että olivat niin mukavia ihmisiä. Sainpa vielä kiitoksetkin heiltä sähköpostiini ja totesin jälleen kerran, miten hienoa tavata ihmisiä, joilla on sydämen sivistystä.

Tämä lyhyt kohtaaminen antoi paitsi miellyttävän keskusteluhetken, myös minulle tärkeän arkipäivän oivalluksen: ”Näin siis ulkopaikkakuntalaiset ruuhkasuomesta näkevät (ne, jotka kykenevät näkemään) meidän pienen, ”tehtaan varjossa” syntyneen ja kasvaneen kotikylämme jo mielestäni paikoin hiukan ränsistyneenkin olemuksen. Mielenkiintoista. Samalla kun olin otettu kehuista ja ”alkuperäiskulttuurimme” arvostuksesta, tietoisuus kotikylämme romanttisen viehätyksen todellisista syistä saivat vähän myös nauruhermoni nykimään. Mutta eihän toteamus kotikyläni olemuksesta oikeastaan ollut lainkaan koomista, päinvastoin. Se on täyttä totta, mehän olemme täällä Kotkan itälaidalla melko autenttisia ja oppineet elämään kaupungin herrojen liikaa häiritsemättä, niin hyvässä kuin pahassa.

Pitkään elimme ilman vesijohtoja, ne saimme 70-luvulla, kun kylämme asemakaavoitettiin ja teitä samalla levennettiin. Se oli tietysti hyvä juttu, vaikka saattoikin silloin joitain taloja/sukuja kirpaista, kun oli luovuttava tontista tai sen osasta kehityksen eteen. Silloin kehitystä oli ulkovessasta siirtyminen sisävessoihin ja pihakaivoista vesi- ja viemäriverkostoihin. 

 Sen jälkeen täällä onkin saatu olla enemmän tai vähemmän omissa oloissamme. Tai, mistä minä sen oikeastaan tiedän, kertokaa te suuliskalaiset minulle, kun itse olen asunut muualla viimeiset 30 vuotta.  Joka tapauksessa, tänne palatessani oli paljon ennallaan, silti paljon oli myös muuttunut. On niitä vanhoja pihapiirejä jäljellä, mutta myös uusia taloja ja uusi sukupolvi alkaa pian olla valloittanut kotikylän. Uusia laitureita oli ilmestynyt suuri määrä, koska tietysti nousukausi oli lisännyt myös elintasoa ja veneitäkin. Päätie oli kyllä rapautunut jo aika kehnoon kuntoon, on sitä näytty sittemmin paikkailevan, mutta kyllä on vielä suuliskalaisten valittava ne vahvemmat renkaat alle. ”Ne kaupungin herrat” olivat antaneet meidän ilmeisesti olla aika rauhassa suurimman osan ajasta.

 Kylämentaliteetti on kyllä ajan mukana muuttunut. Olemme nykyisin itsekkäämpiä, vähemmän yhteisöllisiä. Välinpitämättömyys on lisääntynyt, oma tontti ja piha ovat tärkein. Nousukausi on ollut helppoa elämää. Parhaassa vedossaan olevalla kolmikymppisten sukupolvella ei ole enää edes hämärää muistikuvaa niistä 60-luvun ulkovessa-ajoista. No, eipä niissä paljon nostalgiaa olekaan, eikä kukaan tosissaan kaipaa talvipakkasella ja pimeällä etsiytyä pihan perälle taskulampun avulla.

 On kylässämme vielä muutamia henkilöitä vielä siitäkin sukupolvesta, joka muistaa Sunilan tehtaan alkuajat, tehtaanjohtaja Kantolan ja hänen poikansa, joka hoiti ambulanssia ja kuljetuksia. Kantolan poika oli 85-vuotiaan ystäväni kertoman mukaan ”oikeastaan aika hyvä mies”, ajoi kerran pikkulapsen ja äidin talvipakkasella Helsinkiin erikoislääkärille, kun bussimatka kylmässä linja-autossa olisi ollut liian kova koettelemus. Osoitti sosiaalista vastuuntuntoa, sydämen sivistystä sekin. Sama naapurini ja ystäväni kertoilee minulle miten pienissä hellahuoneissa elettiin lapsiperheen kanssa. Isä tuli yövuorosta tehtaalta ja äiti otti lapset mukaansa ja lähti mummolaan, että isä sai levätyksi siinä ainoassa huoneessa, joka perheellä oli käytettävissä. Arvokkaita tiedon murusia arkipäivästä, joka on jo mennyt. Nyt 85-vuotias ystäväni elää tiukasti ajan hengessä, tietokone tuli taloon muutama vuosi sitten, kun ”ajattelin, että puhuvat niin siitä Internetistä, että jos vähän tutustuisin siihen ” ja nyt ystäväni surffailee Internetissä talonsa vinttikamarissa.  

Nyt ollaan konkreettisia jäähyväisiä tekemässä tehtaiden ja patruunoiden ajalle. Ennen olivat Ahlströmit ja Sunilat ja muut. Nyt ei enää mitään niistä. Ahlström on jo aikaa sitten jättänyt meidät, tehnyt tulosta, kunnes se ei enää riittänyt voittotavoitteiden noustessa.  Enää on kuitulasitehdas pyörimässä - jotenkuten. Nyt yhtiö haluaa myydä jäljelle jääneet maa-alueet mahdollisimman hyvällä hinnalla. Heillä on siihen oikeus, sanoi minulle eräs johtavista virkamiehistämme. Kyllä, omistajilla on oikeus myydä maansa, mutta harvemmin kaavoittajat kaavoittelevat yksityismaita, jotta omistaja saisi myytyä maansa paremmalla hinnalla. Useimmiten maat ostetaan ensin kaupungille ja kaavoitetaan sitten. Näin toimitaan, jos tehdään kaupungin kannalta fiksuja kauppoja, tietty. En varmaankaan saisi uutta kaavaa tontilleni teetettyä kaupungilla sillä perusteella, että voisin sen avulla rakennuttaa korkean linnan ja myydä sekä linnan että tonttini kalliimmalla hinnalla. Hmm. Olisiko jo aika luopua patruunoiden miellyttämiskulttuurista, täällä kuolleiden tehtaiden varjossa.

 

Meri ja rannat ovat aina tarjonneet meille lohtua, kun maailma on murjonut ja on palattu kotiin.  Meren aalloista, kävelystä rantahiekalla, myrskyllä tai tyvenellä, on taas saanut uutta voimaa ja mielen tyyntymään. Se on asia, joka ei ole mihinkään muuttunut, eikä muutu. Luonto antaa meille tyyneyttä ja mielenrauhaa. Minulle, pakanalle, lähimetsämme ja merenrantamme on kirkkoni, jonka alttaritaulu on kurttuinen ja lähes pystyyn kuivunut mänty vasten aavaa ulappaa. Sitä jaksan katsella aina uudestaan ja uudestaan, kuunnella aaltoja ja tuntea olevani kotona.

 Useimmiten on niin, että jokin on meitä niin lähellä ja niin tuttua, ettemme osaa sitä arvostaa riittävästi, ennen kuin olemme sen jo menettäneet tai, ennen kuin joku ulkopuolinen toteaa, että onpa sinulla täällä hieno paikka asua. Yritetään yhdessä olla kotipaikkamme arvoisia ja pitää kiinni siitä, mikä on arvokasta ja ainutlaatuista. Niin kuin luonto sellaisena kuin se on.  Sitä tarvitsevat niin johtajat, duunarit, yrittäjät, työttömät, lapset kuin aikuisetkin voidakseen hyvin. Meidän yhteinen kansalaisvelvollisuutemme on vaalia sitä, ei hävittää.

 Tarja Bohm

Diplomikielenkääntäjä, Artenomi (AMK),
paljasjalkainen suuliskalainen ja paluumuuttaja 2008
 (kirjoitettu jo aikaa sitten – 4.9.2009 - en muista tuliko julkaistua...Tarja Bohm)

Väärää tiedottamista Itärannan asiasta

Olen erittäin hämmästynyt Eija Anttilan (KySa 19.9.2012) viittauksesta siihen, että Itärannan kaavaa vastustanut adressi olisi jonkun muun kuin minun organisoima tai ohjailema.
Hänen tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että joku nainen voi toimia ilman, että taustalla olisi joku vahva mies. Hmmm. Voin sanoa, että MINUN elämässäni tällaista välttämätöntä tarvetta ei ole. 

Keräykseen osallistui monia ihmisiä ja keräyksen organisoinnista vastasi allekirjoittanut Tarja Bohm. Kaavan vastustus oli paikallisten asukkaiden spontaanisti syntynyt kansanliike. Liike alkoi, kun Itärannan metsiin ilmestyi mönkijöitä ja tonttirajoja merkittiin maastoon, vaikka kaavaa ei ollut vielä hyväksytty.  Allekirjoittanut kirjoitti siitä huolestuneena yleisönosastokirjoituksen ja kokosi yhteen kaikki asiasta kiinnostuneet. Tiedotin asiasta myös kaikille päättäjille puolueeseen katsomatta ja koetin saada aikaan keskustelua.

Mukaan kamppailuun vapaiden rantojen puolesta liittyivät myöhemmin myös luontojärjestöt kuten Meri-Kymen Luonto ry ja Kotkan Ympäristöseura ry.  Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen asiantuntijat olivat meidän asukkaiden kanssa samaa mieltä luontoarvoista alueella, millä oli ratkaiseva merkitys asian käsittelyssä.

Adressikeräyksen hoidimme yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Minä kuitenkin järjestäjänä olen vastuussa niistä kolmesta väärästä nimestä, jotka olin huolimattomasti jättänyt pyyhkimättä pois laskuista. Se tuskin vaikuttaa itse asiaan tai vaikuttaa oleellisesti vetoomuksen allekirjoittaneiden lukumäärään.  Siihen seikkaan takertuminen osoittaa toimittajan halveksuvan tavallista kansalaisaktiivisuutta. Koko kolmevuotisen taistelun vapaiden rantojen puolesta historian voi jokainen itse lukea nettisivuilta www.proaijanniemi.net.   Samalta sivustolta löytyy myös valtuuston äänestys ja kunkin valtuutetun antama ääni tässä asiassa.
 

Ei pitäisi vaatia yli kolmea vuotta, eikä kääntymistä oikeuslaitoksen puoleen, kun tavallinen kansalainen yrittää vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Lopulta hallinto-oikeus kumosi kaavan kokonaisuudessaan. Perustelut voi jokainen myös lukea yllä olevilta sivuilta.  Toivoisin Eija Anttilalta anteeksipyyntöä virheellisestä tiedottamisesta ja monien allekirjoittaneiden, varmasti erilaisia poliittisia kantoja edustavien ihmisten puolesta.

Tarja Bohm, Suulisniemi, Kotka
19.9.2012

Tarttis tehdä jotain

Ystäväni on 88-vuotias mies, elää yksin omassa talossaan itsenäisesti. Hän hoiti myös Alzheimerin tautiin sairastuneen vaimonsa kotona itse vielä pitkälle yli 80-vuotiaana. Hän käy mopolla lähikaupassa ja tarvittaessa Karhulan terveyskeskuksessa tai apteekissa. Eli hän toteuttaa hyvin konkreettisesti tavoitetta, jonka mukaan vanhusten elämistä kotona mahdollisimman pitkään tulee tukea.
 
Ruoanlaitto ei häneltä kuitenkaan oikein suju, ja siihen hän pyysi apua kunnalliselta ruokapalvelulta. Lämmintä ateriaa hänelle ei kuitenkaan tuoda, koska hän asuu ”liian kaukana”. Kunnallinen ruokapalvelu ei palvelekaan kaikkia kotkalaisia vanhuksia, ei ainakaan heitä, jotka asuvat esimerkiksi Suulisniemessä, Hurukselassa tai Tavastilassa.
---
Kävin keskussairaalassa röntgenissä. Ohoh, olipas talo täynnä väkeä ja varsinkin kaikki parkkipaikat joka puolella täynnä autoja! Bussia en voinut käyttää, koska niiden vuorot ovat vähentyneet, enkä olisi ehtinyt takaisin töihin ajoissa. Kovin kalliiksi tulee kun kaikelle tälle kävijämäärälle aletaan kaivaa kallion sisään parkkipaikkoja suunnitellun keskitetyn mallin mukaisesti. Olisihan se paljon järkevämpää pitää edes ne tavalliset terveyskeskuspotilaat poissa tältä ahtaalta alueelta ja tarjota peruslääkäripalveluja terveysasemilla, jotka ovat ihmisiä lähellä.
---
Kotkan kaupungin jätehuolto on siirtynyt Kymenlaakson jäte Oy:lle ja selvästi paikallistuntemus ihmisten jätehuollon tarpeista on hävinnyt, koska keräyspisteitä on muuteltu, ei aina parempaan suuntaan. Jätteiden vastaanottoajat Heinsuolla ovat pidentyneet perjantaisin, meidän asiakkaiden iloksi, mutta siellä työtä tekevien harmiksi.
---

Kunnan sosiaalihuollossa ihmiset tekevät työtään uupumuksen partaalla ja ilman riittäviä resursseja jne.
---

Samaan aikaan kaupunkimme korkein virkamiesjohto jakelee toisilleen lisää palkkaa. Kaupunginjohtaja, jolla muuten on työsuhdeauto, käyttää silti taksikuluihinsa pari tonnia kuussa – yhteiskunnan rahaa. Miksi? Ihmisten mitta alkaa täyttyä ja malja vuotaa yli. Kaupungilla puuhataan suurmielenosoitusta. Vastustus syntyy vääryyden kokemuksesta.

 
Kunnallislain mukaan kunnanjohtajan voi erottaa luottamuspulan vuoksi. Tällaisen ehdotuksen tekemiseen vaaditaan Kotkassa 13 valtuutettua (yksi neljäsosa) ja ehdotuksen hyväksymiseen 34 valtuutettua (kaksi kolmasosaa) kaikkiaan 51:stä valtuutetusta.

Niille jotka eivät muista, valtuustonmme  puoluejakauma on seuraava: sdp - 16 paikkaa, kokoomus 14 paikkaa, vasemmisto 8 paikkaa, perussuomalaiset 4 paikkaa, vihreät 4 paikkaa, kristillisdemokraatit 2 paikkaa, keskusta 2 paikkaa ja ruotsalainen kansanpuolue 1 paikka. Näistä kenellä hyvänsä on mahdollisuus tehdä asialle jotain, tai - sitten ei.

 
MInusta tarttis tehdä jotain - eikä vain puhua.

 
Tarja Bohm, Suulisniemi, Kotka 8.9.2012

MIksi Kotkan kaupungin johto ei vaadi itse tarkempaa tutkimusta?

Jos minä tuntisin itseni aiheetta syytetyksi (vertaa kaupunginjohtaja Henry Lindelöf tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Salminen), niin minä kyllä vaatimalla vaatisin tarkastuksen suorittamista ja maineeni puhdistamista. Miksi kohun kohteena olevat eivät toimi näin?
 

Kotkassa kaupungin välitön tiedottaminen tehdyistä päätöksistä on hoidettu suurelta osin Kymen Sanomien toimittajien kirjoittamien artikkelien kautta. Kaupungin nettisivuilla on paljon tietoa, mutta ei nopeaa ja välitöntä tiedottamista. Tästä on syntynyt sellainen mielikuva, että Kymen Sanomat on aina kaupungin johdon asialla. Kun nyt kuittijupakassa lehti toimikin toisin, niin sitä syytettiin ajojahdista.

 
Kuka vastaa tiedotuksesta kaupungin hallinnossa? Jos tällainen viranhaltija on,niin kovin on ollut heppoista toimintaa. Lehden toimittajat ovat hoitaneet jo vuosia hänen tehtävänsä. On kaupunkeja ja kuntia, joissa tiedotus-ja informaatiopäällikön työhön kuuluu välitön tiedottaminen kaupungin päätöksistä asukkaille sekä yhteydenpito tiedotusvälineisiin.

Kaupunki on pyrkinyt parantamaan nettisivujaan, mutta se ei riitä. Toisaalta kaupungintalolla on kyllä erittäin ystävällistä henkilökuntaa, siellä kyllä autetaan ja kaivetaan tarvittavia papereita esille, jos vaan on aikaa niitä hakea.

 
Viime valtuustokokouksen (21.5.) jälkeen vain Kymen Sanomat tiedotti valtuuston kokouksesta.. Kyllä, tiedotus oli iltalehtityyppistä, mutta nähtyäni myös itse kyseisten kuittien sisällön, on minusta aihettakin nostaa juttu esille näkyvästi.
 

”Tarkastuslautakunta näkee tarpeelliseksi selvittää erillisellä menettelyllä KAIKKI kaupungin luottokorttilaskut ja matkoihin liittyvät kustannukset sekä kulujen hyväksymisen valtuus VÄHINTÄÄN YHDEN VUODEN osalta.” Toteutuuko tämä tarkastus ja onko se riittävän kattava? Siitä päättää kaupunginhallitus ja valtuusto.

 

 

Tarja Bohm, Suulisniemi, Kotka 6.6.2012

Kotkassa on aika vaihtaa kehäkettuja nuorempiin

Ankkalan paikallissuunnittelukomitean toimintaa
 

Ankkalan paikallissuunnittelukomitean ”nuoret”( alle 40v) jäsenet Kieku ja Kaiku ovat huomanneet, että kannattaa olla samaa mieltä Ankkalan emännän, suurisuisen ja ärhäkän kanaemon ja lepsun kukkoisännän kanssa, jos aikoo päästä etenemään Valtakunnan Isoon Parlamenttiin edes ehdolle. Muuten käy niin, kuin monelle nuorelle, fiksulle ja itsenäisesti ajattelevalle on jo käynyt, että nokka katkaistaan kerralla poikki. Jäljelle jää vain mahdollisuus lentää ulos Ankkalasta, jossa ei kehitysajattelijoita suvaita. Omat mielipiteet pitää ensin tarkistuttaa Ankkalan emännällä tai isännällä ennen niiden esittämistä julkisuudessa.
 

Kieku ja Kaiku taistelevat kasvavaa turhautumista vastaan ja istuvat Ankkalan emännän rinnalla vuodesta toiseen toistaen emännän puheenvuoroja siinä toivossa, että tästä se ura urkenee. Emännän puheenvuorot joko koskevat käsiteltävää asiaa tai sitten ei, koska Ankkalan paikallissuunnittelukomiteassa ei tunnetusti muilla ole oikeutta puhua asian vierestä paitsi Ankkalan emännällä. Muilla ei ole ainakaan oikeutta olla oikeassa. Ei ainakaan niillä, jotka ovat joutuneet Ankkalan emännän sapenkiehuntalistalle, vanhojen kertyneiden kaunojen ja aiheutettujen kasvojenmenetysten takia.

 
Ankkalassa sotien jälkeen syntyneet sukupolvet ovat hallinneet niin kauan, että ne ovat unohtaneet velvollisuutensa siirtää valtaa nuoremmille. He uskovat osaavansa parhaiten. Paljonhan he ovat tehneetkin. Kasvattamalleen uudelle sukupolvelle he eivät kuitenkaan ole antaneet itsenäisyyden eväitä, vaan ovat tuottaneet sukupolven, joka odottaa, että vanhemmat järjestävät kaiken. Pullamössösukupolvi on kuitenkin jo varhaisessa keski-iässä eikä ole koskaan päässyt näyttämään kunnolla osaamistaan, kun jo jonossa seuraava sukupolvi tökkii heitä innokkaana haluten peliin mukaan.

 
Hyvä Ankkalan johtoväki, älkää siirtäkö vanhoja kaunojanne perinnöksi nuorille. Antakaa heidän itse löytää rakentava keskusteluyhteys keskenään. On viisautta osoittaa luottamusta nuorille. Voihan sitä silti säilyä arvostettuna konsulttina, jos haluaa. Muussa tapauksessa nuoret turhautuvat. Sanovat jo nyt, että ”POLITIIKKA SUCKS” enkä oikein voi heitä tästä moittia. Siltä se usein vaikuttaa.

 
p.s. kertomuksen kaikki yhtäläisyydet todellisten henkilöiden kanssa ovat täysin sattumanvaraisia

 

3.4.2012 Tarja Bohm

Kuka tiedottaa kaupungin päätöksistä?

Kenen tehtäviin kuuluu kaupungin päätöksistä tiedottaminen?

Kotkassa kaupungin välitön tiedottaminen tehdyistä päätöksistä on hoidettu ilmeisen suurelta osin Kymen Sanomien toimittajien kirjoittamien artikkelien kautta.  Kaupungin nettisivuilla on paljon tietoa, mutta ei nopeaa ja välitöntä tiedottamista. Tästä on syntynyt sellainen mielikuva, että Kymen Sanomat on aina kaupungin johdon asialla. Minullakin on ollut tämä käsitys ja mielestäni se on osin totta.

Mikä on kaupungin tiedotuspäällikön tehtävänkuva?  Onko monien päälliköiden joukossa tällaista virkaa? Jos on, niin kovin on ollut heppoista toimintaa.  Lehden toimittajat ovat hoitaneet jo vuosia hänen tehtävänsä. On esimerkkejä kaupungeista ja kunnista, joissa tiedotus- ja informaatiopäällikön työhön kuuluu välitön tiedottaminen kaupungin päätöksistä asukkaille sekä yhteydenpito tiedotusvälineisiin. 

Kaupunki on pyrkinyt parantamaan nettisivujaan, mutta se ei riitä. Toisaalta kaupungintalolla on kyllä ystävällistä henkilökuntaa, siellä kyllä autetaan ja kaivetaan tarvittavia papereita esille, jos vaan on aikaa niitä hakea.

Kun viime valtuustokokouksessa (21.5.) käsiteltiin polttavaa aihetta, niin kaupungin tiedotus puuttui täysin. Vain Kymen Sanomat tiedotti valtuuston kokouksesta. Lisäksi lehti tiedotti tavalla, johon emme ole tottuneet.  Kyllä, tiedotus oli iltalehtityyppistä, mutta nähtyäni kyseisten kuittien sisällön, on minusta aihettakin nostaa juttu esille näkyvästi.

Lehti kuitenkin unohti selvittää lukijoille myös sen mitä tarkastuslautakunta esitti :
 ”Tarkastuslautakunta näkee tarpeelliseksi selvittää erillisellä menettelyllä  KAIKKI  kaupungin luottokorttilaskut ja matkoihin liittyvät kustannukset sekä kulujen hyväksymisen valtuus vähintään yhden vuoden osalta. ” Toteutuuko tämä tarkastus ja riittävän kattavana? Siitä päättävät poliitikot.

Lisäksi tulisi selvittää ovatko matkoilla olleet henkilöt rikkoneet tai laiminlyöneet virkavelvollisuuttaan tai huolellisuusvelvoitetta. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen tekee ulkopuolinen taho. Kaupunginhallituksella on siis lokakuun loppuun asti aikaa antaa vastaus . (osittainen lainaus vastauksesta, jonka sain eräältä valtuustomme herrasmieheltä)

Mutta missä oli kaupungin oma välitön tiedotus valtuuston päätöksistä?

Tarja Bohm

Keskustelukulttuuria - ei sanelukulttuuria

Uutta keskustelukulttuuria tarvitaan

Ei puhuta nyt Kotkan skandaaleista eikä kuiteista - puhutaan muusta. Mietin usein syitä siihen, miksi keskustelukulttuurimme on niin näivettynyt ja useimmat paikallispoliitikoistamme eivät kerro (tai eivät uskalla kertoa) mielipiteitään ja perustelujaan julkisuuteen?

Reijo Hämäläisen (Kymen Sanomat yleisönosasto 24.5.) mielestä syynä hiljaisuuteen ovat tekstaripalstojen ilkeilyt,  hmm...  Minusta asia on päinvastoin. Viemäriosastojen purkaukset johtuvat enemmän siitä, että avointa keskustelua päättäjien ja suuren yleisön välillä käydään liian vähän. Suorat kontaktit ja keskustelu ihmisten kesken ovat vähentyneet. Nyt käydään (jos käydään edes sitä) keskustelua (kuten nytkin) vain näiden sähköisten medioiden kautta.

Kaikki se muu, joka on tärkeää inhimillisessä kanssakäymisessä ja vuorovaikutuksessa toistemme kanssa jää pois. Ja totta tosiaan, kaikki muu viestinnässä oleellinen jää pois varsinkin tekstareissa. Ilmeet, painotukset, kaikki sanaton viestintä, joka on osa viestiä.  Tekstarit oli kyllä sinänsä huono keksintö kaiken kaikkiaan, siinäkin olen samaa mieltä Hämäläisen kanssa.

Hämäläinen toteaa, että "yhä useampi jättäytyy kuntavaikuttamisen ulkopuolelle", ja näkee syynä ilkeämieliset tekstarit.  On totta, että kuntavaikuttajia on vaikea löytää,  mutta olen eri mieltä syistä siihen.  Tekstaripalstat - eli tämä niin sanottu ”viemäriosasto” eivät mielestäni ole syy  - vaan seuraus.

Mielestäni poliitikkojen tulee kiinnittää enemmän huomiota siihen, että keskustelua on käytävä mielellään myös muiden, kuin vain "oman puolueväen kanssa” ja omissa kabineteissa.  Tuntuu siltä, että liian kauan on päätökset tehty aina ennen kokouksia jokainen "kuppikunta" omassa poterossaan ja kokouksiin mennään vain "kirjaamaan" enemmistön päätökset. Toistetaan vanhaa kaavaa.

Aika on uusi ja ihmiset vaativat kuulla päättäjien henkilökohtaisia mielipiteitä muutenkin kuin vaalimainoksissa.

Ehkäpä tällaisen perinteisen "puoluepolitiikan" onkin aika pian väistyä, koska siinä unohdetaan laaja, avoin ja keskinäinen kommunikointi ja pitäydytään liiaksi siinä "turvallisessa omassa piirissä".

Nykyään ihmiset ovat yhä enemmän itsenäisiä ajattelijoita, joita ei voi pakottaa tiettyyn yhteen kaavaan. Vai onko puoluekuri sitä, että kun sitoutuu johonkin puolueeseen, menettää oikeuden omaan mielipiteeseensä. Kamalaa, jos näin on.  

Peräänkuulutan keskustelukulttuuria - ei sanelukulttuuria.

Tarja Bohm

Kotkan viimeisimmät skandaalit - kaupungin johdon jetset-elämää loistohotellissa Nizzassa

Horjuuko luottamus päättäjiin?                                       20.5.2012 Kotka

Hetkinen-kenen luottamus ja mihin? Salmisen luottamus Lindelöfiin vai päinvastoin? Vai poliittisten päättäjien luottamus toisiinsa? Miksi muut poliitikot vaikenevat? Eikö ole muillakaan puhtaat jauhot pussissa? Ollaanko jälleen kerran lakaisemassa johdon virheet maton alle?

Kaupunginjohtaja Henry Lindelöfin vähättelevän ylimieliset lausunnot, "näin minä aina toimin”, ”kestitys on ollut kohtuullista” - antavat kyllä aiheen olettaa, että jos tällaisissa "pikkuasioissa" ollaan näin lavean tien kulkijoita, niin miten sitten isoissa? Laajempaan tutkintaan on aihetta, eikä vain matkakulujen osalta. Tarkastuslautakunnan työ on tehtävä kunnolla, muuten se ei vakuuta ketään.

Voisitte olla siellä valtuustossa vähän tiukempia Tupu-Hupu-Lupu –ketjun rahankäytölle yleensäkin. Pienistä puroista ne virrat syntyvät ja ”Pennissä on markan alku”, sanoi vaarini ennen ja päteehän se vieläkin.

Loistohotelleissa asuminen ja pröystäily on tietenkin kovasti vastoin kaupunkilaisten oikeudentajua.  Kaupunkilaisilla onkin parempi todellisuudentaju kuin kaupungin johdolla. Kotka on suuremmissa veloissa kuin koskaan.

Matkoissa ja kaupungin edustamisessa ei tietenkään ole mitään pahaa silloin, kun se palvelee kaupungin etua. Matka Nizzaan on kuitenkin ollut selvästi ”palkintomatka” osallistujille, ja kuluja ei ole säästelty. Vielä kotimatkalla jäi upporikkaan leikkiminen ja jetset -vaihde päälle.

Olen erittäin hämmästynyt matkalle osallistuneiden huonosta tilannetajusta.  Lisäksi tapa, jolla he reagoivat saamaansa kritiikkiin osoittaa kyllä uskomatonta röyhkeyttä. Ken itsensä ylentää – se alennetaan, opetettiin jo alakoulussa.  Jos kaupunginjohtaja olisi pyytänyt anteeksi, ja sanonut, että tämä oli ”lipsahdus joka ei toistu”, niin olisin ollut valmis uskomaan häntä. Mutta ei, röyhkeästi vain nostetaan itsensä eliittiin, jonka ei tarvitse edes kommentoida asiaa.

Toivon, että valtuusto haluaa viedä tarkastuksen loppuun asti, sillä muuten menee ihmisiltä luottamus paitsi näihin kyseisiin henkilöihin, myös muihin päättäjiin.

Oikeustajua koskettavat kysymykset ovat aina perustavaa laatua olevia, koska niissä mitataan kaupunkilaisten luottamuksen aste kaikkiin päättäjiinsä.  

Tällöin ei ole kyse siitä onko varastettu tikkari iso vai pieni, vaan jos se on varastettu, niin se on.

Tarja Bohm, 20.5.2012 Kotka

Ruusuja ja risuja Itärannan kaavapäätöksestä 16.2.2011

Risuja kaupunkisuunnittelun virkamiehille siitä, että koko pitkässä käsittelyprosessissa ei heidän toimestaan tuotu päättäjien huomioon luontofaktoja. Kaava-alueella olevien kaatopaikkojen todellisia tutkimustuloksia ei esitetty päättäjille. Ne nousivat esille vasta kansalaisliikkeen vaatimuksesta.

Osa päättäjistä oli myös sitä mieltä, että meidän tulisi olla kiitollisia Ahlström Oy:lle ja siksi toteuttaa heidän toivomansa kaava sellaisena kuin yhtiö haluaa. Tähän on vaikea yhtyä, koska Itärannan ja lähialueiden suuret kaatopaikka-alueet ovat tuhonneet lähiluontoamme ja virkistysalueitamme todella paljon ja vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Yhtiö on liputtanut ulos kaupungistamme jo kauan. Jäljellä olevat maaomaisuudet ovat kaupankäyntikohteita ja kaatopaikkabusiness tuntuu olevan yhtiön lähes ainoa kehitystrendi tällä hetkellä. Lasikuitutehtaan omat jätteet saadaan ilmaiseksi ”dumpattua” luontoon, kun kaatopaikoille kuljetetaan muualta jätteitä maksua vastaan.

Ruusuja niille päättäjille, jotka ymmärsivät esitettyjä faktatietoja ja yhtyivät viranomaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiin alueen kiistattomista luontoarvoista, puolustivat näitä arvoja, eivätkä sortuneet ”politikointiin” ilman faktaperusteluja. Näitä rehellisiä päättäjiä löytyi eniten valtuustomme vihreältä osastolta ja vasemmistosta ja perussuomalaisista sekä muutama valopilkku valtapuolueista.

Kansalaisliike Pro Äijänniemi ei ole ollut mikään poliittinen liike, luonto ei kysy puolueita. Olemme tuoneet esille asiantuntijoiden esittämiä faktoja ja tutkimustuloksia. Olemme itse asiassa tehneet sitä työtä, joka olisi ollut kaupunkimme virkamiesten sekä myös Kotkan ympäristökeskuksen velvollisuus. Koko tänä aikana eivät kaavan ja rantarakentamisen puolustajat esittäneet julkisuudessa mitään vastaperusteluja, eikä niitä kuultu myöskään valtuustokäsittelyssä.

Syy on yksinkertainen. On erittäin vaikea perustella, miksi Ahlströmin etu ja ne 16 ylisuurta rantatonttia suojelumerkityille alueille ovat tärkeämpiä, kuin asukkaille tärkeät virkistysalueet sekä kiistattomat luonnonsuojelumerkinnät kaupunkimme kauneimmilla ja viimeisillä vapailla rannoilla? Riittääkö perusteluksi se, että on pidettävä Ahlström tyytyväisenä tai että ratkaisu helpottaa muita maa-aluekauppoja kaupungissamme?

Alueemme korkein luontoviranomainen (ELY-keskus) on vaatinut Itärannan kaatopaikan puhdistusta tai poistamista. Onko tarkoitus jättää sekin huomiotta ja kaavoittaa välittömästi kaatopaikkaan rajoittuvia tontteja myytäväksi ihmisille? Kaatopaikan on todettu pilanneen maaperän; raskasmetalliarvot ovat kuparin osalta yli 8-kertaisesti ja bariumin kohdalla 5-kertaisesti raja-arvot ylittäviä. Voidaanko tällaiselta alueelta hyvällä omallatunnolla myydä ihmisille tontteja? Minun oikeudentajuani tämä ei vastaa, entä teidän?

Tarja Bohm
Suulisniemi, Kotka

Tuulivoiman SIJOITUS on asian ydin

Kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että uusiutuvat energiamuodot ovat kannatettavia. Nyt on keskusteltava tuulivoimaloiden oikeasta SIJOITUKSESTA. Tähän kiinnitti huomiota myös Pekka Posti asiallisessa kirjoituksessaan (Kymen Sanomat 11.4.). Toivoisin muidenkin päättäjien kiinnittävän huomiota siihen, että suurten myllyjen SIJOITTAMINEN liian lähelle asutusta aiheuttaa ihmisten asumiselle ja terveydelle riskejä, joita haluamme välttää.

Tehkää yhteistyötä keskenänne paikalliset päättäjät, puhukaa itse asiasta ja voimaloiden vaikutuksista rehellisesti. Kuunnelkaa asiantuntijoita ja toisianne puoluekantaan katsomatta. Missään päin maailmaa ei myllyjä ole sijoitettu keskelle asutusta. Siihen on painavat syynsä.

Olen tuulivoiman ja uusiutuvien energiamuotojen puolustaja, mutta en ihmisten terveyden kustannuksella.

Halu sijoittaa tuulimyllyt Kotkan vanhoille teollisuusalueille kovalla kiireellä perustuu siihen, että teollisuusyhtiöt, jotka omistavat maat, ovat huomanneet, että valtiolta saa tukea, kun voimaloita rakennetaan nimenomaan teollisuusalueille. Yleensä teollisuusalueet sijaitsevatkin hieman kauempana kaupungin keskustasta.

Kuitenkin nimenomaan Kotkassa, historiallisista syistä, nämä teollisuusalueet nyt vaan sattuvat olemaan ihan keskellä kaupunkia ja asutuksen ympäröiminä. Kotka syntyi sahojen ja tehtaiden ympärille.

Vastaaville alueille ei ole missään muualla maailmassa sijoitettu tuulivoimaloita, koska niiden aiheuttaman matalataajuisen melun sekä välkkeen vaikutukset ihmisten terveyteen ovat suuret. Sijoittaminen asutuksen keskelle ei ole ”edistystä” vaan tosiasioiden kieltämistä. Kotkalla on toki parempia tapoja osoittaa olevansa ekologisen kehityksen etulinjassa.  

Maakuntakaavassa on olemassa valmiita ehdotuksia alueista, jotka on katsottu sopiviksi tuulimyllypuistojen sijoituspaikoiksi. Tällainen tutkimustyö hyvistä sijoituspaikoista on jo tehty asiantuntijoiden toimesta. Tutkimuksessa ei voimaloita ole sijoitettu asutuksen keskelle, vaan suurempiin ryhmiin alueille, joilla niiden aiheuttamat haitat on todettu vähäisimmiksi.

Kotkassa ehdotuksissa tuulivoimapuistojen sijoituksesta kaupunkirakenteen sisälle ovat aloitteentekijöinä suuryhtiöt, jotka haluavat hyödyntää vanhat, maaperältään osin (Kotka) tai kokonaan (Halla)  pilaantuneet tehdasalueensa tuulivoimatuotantoon, koska tähän on vielä muutaman vuoden saatavissa valtion tukea syöttötariffi-etuuksien muodossa. Siitä johtuu tämä kova kiire.
Toivon päättäjiltä hyvää keskinäistä yhteistyötä - yli puoluerajojen - ja keskustelua tuulivoimaloiden oikeista SIJOITUSPAIKOISTA. Toimikaa rakentavasti ja välttäkää asian vierestä heiteltyä poliittista mutu-retoriikkaa.

Tarja Bohm, Kotka

Pienen ihmisen asialla

Pienen ihmisen asialla                                                                                                     12.9.2011

Aki Kaurismäeltä kysyttiin aamu-TV:ssä, miksi hän on aina pienen ihmisen puolella. Lakoniseen tapaansa hän vastasi: ”Koska isot pärjäävät muutenkin”.  

Haastattelussa hän kertoi mielipiteensä siitä, miten nykyisin arvostetaan yrityksiä ja johtajia vain sijoittajien voiton maksimoinnin perusteella. ”Ennen yrityksille riitti, jos vuosittainen voitto oli n. 20 %, ja kaikilla oli töitä. Nykyään sijoittajat vaativat tuloksen vuosittaista nousua yli 45 %:lla ja silti ihmisiä potkitaan pois yrityksistä. Mielestäni tällaisten yritysten johtajat ovat epäonnistuneet.”

Kaurismäen mielestä yrityksen johto on tehnyt työnsä huonosti, jos ihmisiä irtisanotaan, mutta tämän päivän Suomessa suuria voittoja tekevien ja samaan aikaan työntekijöitä irtisanovien yritysten johtajille jaetaan superbonuksia sen sijaan, että heille annettaisiin potkut.  Keille on viime vuosina jaettu palkankorotuksia ja keitä on ”saneerattu” pois yrityksistä, kunnista, palveluista?  Ketkä vastaavat kunnan tai valtion tilasta ja taloudenhoidosta ja miten he ovat mielestäsi työnsä hoitaneet? Ovatko he hoitaneet työnsä niin hyvin, että heidät siitä hyvästä tulee palkita?

Lisäksi poliittisten nimitysten aika on ohi, ja on palkattava ihmisiä vastuutehtäviin vain ja ainoastaan pätevyyden ja asiantuntijuuden perusteella.  Niin kauan kuin on virkoja, joissa istutaan eläkeikään asti, ilman huolen häivää kilpailusta osaavimpien kanssa, niin eipä tapahdu paljonkaan muutosta, ainakaan meillä täällä kaakonkulmalla.

Todella osaavia ihmisiä ei täällä periferiassa nähdä tarvittavana resurssina vaan uhkana jo betonoiduille asemille.  Monet lahjakkaat ihmiset, jotka eri syistä ovat ”eksyneet” seudullemme, ovat tämän kokeneet. Järkyttää usein tämä kapeakatseisuus ja etenkin puoluekantoihin tuijottaminen asiantuntijuuden sijasta, jopa yllättävänkin korkealla niin sanotussa hierarkiassamme.

En lainkaan pidä ”pienen ihmisen” käsitteestä sellaisena kuin sitä nykyisin käytetään. Ihmistä ei tee pieneksi se, jos hän on köyhä.  Ihmistä ei myöskään tee ”suureksi” se, jos hänellä on paljon rahaa.  Ihmisen suuruuden ja lahjakkuuden tunnistaa siitä, että hän osaa tunnistaa lahjakkuuden toisissa ja tukea sitä, eikä ajaa tiehensä. Meiltähän osaamispääoma, nuoret kaikkoavat sinne missä tuulet puhaltavat avoimemmin kuin Kotkassa.

Kaurismäki muuten alkaa minusta iän mukana vaikuttaa yhä vaan sympaattisemmalta. Taidan todellakin mennä katsomaan Le Havren. 

Tarja Bohm,
Suulisniemi, Kotka  12.9.2011