lauantai 31. elokuuta 2013

Oikeastaan kirjoitin näin

Pyhtään tuulivoimaloiden sijoitus on energiamaakuntakaavan mukainen - Hallan ei


Seppo Häkkisen artikkeli (KySa 27.8.2013) Pyhtään tuulivoimaloista kaipaa täydennystä.

Pyhtäällä tuulivoimayleiskaavaluonnokset ovat vasta tulossa asukkaiden nähtäville ajalle 30.9. – 29.10.2013 ja yleisötilaisuus asukkaille järjestetään Huutjärven koululla 2.10.2013 klo 17, joten rakennuslupiin on vielä matkaa ja keskusteluja edessä.

Häkkisen artikkeli lobbaa tuulivoimaa tehokkaasti, mutta antaa asioista ennenaikaista ja osin harhaanjohtavaa tietoa. 

Lisäksi kaikki Pyhtäälle suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat Kymenlaakson energiamaakuntakaavan suosittelemilla alueilla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) oli aihetta ainoastaan Pirtnuorassa, koska tuulivoimaloiden yhteismäärä siellä ylittää 10.

Hallassa ja Kotkansaarella tuulivoimalahankkeet "YVAttiin", koska myllyt sijaitsisivat taajama-alueilla asutuksen lähellä, eivätkä energiamaakuntakaavan suosittelemilla paikoilla.

YVA-prosessista saadut asiantuntijalausunnot olivat erittäin kriittisiä ja Kotka-Mills luopuikin omasta hankkeestaan Kotkansaarella. Asiasta on tuskin lainkaan kirjoitettu lehdessä.

Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 19.8.2013 asti. Kotkan kaupunkisuunnittelu on saanut siitä erittäin paljon kriittistä palautetta paitsi asukkailta, myös viranomaisilta.

Toivon, että molemmat paikallislehtemme välittäisivät myös näistä palautteista ja viranomaisten lisäselvityspyynnöistä tietoa lukijoille.

Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa ELY-keskus pyytää nähtäväkseen Hallan maaperätutkimusraporttia.  Raporttia ei ole esitetty viranomaisille, vaikka maaperän pilaantuneisuuteen vedotaan esteenä Hallan alueen suunnittelulle muuhun käyttöön.

Haminan Mäkelänkankaalla ja Summassa pyörivät vastaavankokoiset tuulivoimalat kuin Hallaan suunnitellut. Haittavaikutukset ovat tiedossa.  Onko järkevää toistaa samoja virheitä Hallassa ja aiheuttaa tietoista haittaa lähialueiden asukkaille?

OIKEIN SIJOITETTUNA tuulivoima on hyvä juttu.   Suomen ehkäpä tunnetuin uusiutuvien energialähteiden puolestapuhuja, Aalto-yliopiston professori Peter Lund suositteli kuitenkin suurta varovaisuutta Hallan kaltaisissa hankkeissa, koska hänen mukaansa ” liian lähelle asutusta sijoitettuna - hyväkin asia voi kääntyä itseään vastaan”.  

Tarja Bohm
Punavihreä kaupunginvaltuutettu, Kotka

 
 



perjantai 16. elokuuta 2013

Mielipiteeni Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksesta

Kotkan kaupunkisuunnittelu                                                                                          16.8.2013
Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen
PL 114
48101 KOTKA


ASUKASMIELIPIDE HALLAN TUULIVOIMAYLEISKAAVALUONNOKSESTA  

Olen huolellisesti tutustunut Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnokseen kaikkine liitteineen. Lisäksi olen tutustunut tätä kaavaluonnosvaihetta edeltäneeseen Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) –prosessiin, siitä annettuihin  lukuisiin asukaspalautteisiin ja erityisesti Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen antamaan asiantuntevaan lausuntoon. Olen ollut myös läsnä useimmissa aiheesta järjestetyistä yleisötilaisuuksista.

 Mielestäni Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelun olisi tullut pidättäytyä kaavaluonnoksen laatimisesta jo pelkästään kaiken sen tiedon perusteella, jota  YVA –prosessissa  on asiasta saatu. Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksen laatimiseen on ryhdytty alueemme tärkeimmän ympäristöviranomaisen (Kaakkois-Suomen ELY –keskus)  kriittisestä lausunnoista ja huolestuneesta asukaspalautteesta huolimatta. Kaiken mainitun palautteen huomioon ottaminen olisi jo yksinään antanut riittävästi perusteita pidättäytyä Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksen laatimisesta.

YVA -vaiheessa käsittelyssä oli sekä Kotka-Millsin tuulivoimalahanke, että Hallan tuulivoimalahanke rinnakkain. Tällöin hankkeen eri käsittely-yhteyksissä (mm. yleisötilaisuuksissa) todettiin, että maakuntakaava suosittelee tuulivoimaloiden sijoittamista suuremmissa ryhmissä ja nimenomaan taajama-alueiden ulkopuolelle, sekä maakuntaenergiakaavassa osoitetuille ja jo kaikilta olosuhteiltaan tutkituille, hyviksi havaituille ja vähiten haittoja aiheuttaville alueille.

Kotka-Millsin osalta tuulivoimaloiden haittavaikutukset todettiin niin suuriksi, että hankkeesta luovuttiin kokonaan heti, koska laajempi asutuspohja ja etäisyydet asutukseen olivat vieläkin lyhyemmät kuin Hallan tapauksessa.  Hallaan (joka on maakuntakaavassa osoitettu taajama-alue) tämän tuulivoimayleiskaavaluonnoksen mukaan suunniteltujen voimaloiden lähialueilla ja vaikutusalueella asuu erittäin suuri joukko ihmisiä pysyvästi, eivätkä suojaetäisyydet ole heidänkään asuntoihinsa riittävät melun eikä välkkeen eikä muidenkaan jo hankkeen YVA -vaiheessa esiin nostetuiden haittavaikutusten osalta.

Nojautuminen valtioneuvoston melua koskeviin suunnitteluarvoihin, ei tule turvaamaan lähialueiden (Suulisniemi, Tiutinen, Popinniemi, suunnitellut uudet asuinalueet Kantasatamassa  ja Perävarpissa) suojaamista liialliselta melulta tai välkkeeltä ja tämä tulee aikanaan johtamaan valitusvyöryyn.

Aiheesta on olemassa todellista ja relevanttia mittaustietoa saatavilla jo rakennetuissa ja toteutuneissa kohteissa ympäri Suomen, myös aivan Kotkan lähialueilla, esimerkiksi Haminan Neuvottomassa. Siellä vastaavan kokoiset tuulivoimalat toteutettiin noudattaen samoja valtioneuvoston melua koskevia suunnitteluarvoja, minkä seurauksena ympäristön asukkaille on koitunut suunnatonta meluhaittaa. Haitat on todennettu paikan päällä asunnoissa tehdyillä, jopa 2 kk kestäneillä pitkäaikaisilla mittauksilla.

Kuitenkin Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksessa edelleen tukeudutaan näihin valtioneuvoston määrittelemiin melun suunnitteluarvoihin.  Asiaan on kiinnittänyt vakavaa huomiota myös Kaakkois-Suomen ELY -keskus omassa lausunnossaan Hallan tuulivoimayleiskaavahankkeesta (8.8.2013), varoittaen seurauksista sekä erityisesti painottaen sitä, että on noudatettava Ympäristöministeriön ohjetta 4/2012 tiukempine meluarvoineen.

Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnos ei anna tietoa voimaloiden tarkasta koosta, mikä lisää asukkaiden huolta erilaisten esim. melumallinnusten luotettavuudesta.

Kaikkien kaupungin asukkaiden viihtyisän ja turvallisen elinympäristön takaaminen on kaupunkisuunnittelun perustehtävä.  Kun aiemmin mainituista huolenaiheista on relevanttia kokemustietoa olemassa jo tässä vaiheessa, on kaikki tällainen tieto otettava vakavasti eikä tule tehdä jo muualla tehtyjä vastaavia virheitä uudelleen. 

Olen myös Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ja pidän erittäin valitettavana sitä tapaa, jolla hanketta on esitelty Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille.  Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille on kokouksessa hanketta käynyt esittelemässä yksipuolisesti ainoastaan hankkeen toteuttamista ajava taustayhtiö. Tämä ei mielestäni ole hyvän hallintotavan mukaista, koska se korostaa ainoastaan hanketta ajavan toteuttajan näkökulmaa asiaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa olen jättänyt kaavan nähtäville panoa vastustavan eriävän mielipiteen.

Aineistoissa sekä yleisötilaisuuksissa on useaan otteeseen viitattu Hallassa tehtyihin maaperätutkimuksiin, joiden mukaan alue on pilaantunut pahoin eikä olisi sovelias esimerkiksi asuinrakentamiseen tai teollisuusrakentamiseen. Tällaiset tutkimustulokset on esitettävä viranomaisten nähtäviksi, jotta asiasta voidaan tehdä viranomaistaholla asiantuntevia päätelmiä. Mikäli maaperä on pilaantunut maanomistajan aiemman sahatoiminnan jäljiltä, on puhdistusvelvoite lain mukaan maanomistajalla. Tuulivoimahanke ei saa toimia viiveenä eikä perusteena välttyä tältä maanpuhdistusvelvoitteelta.

Tämän hankkeen jatkaminen kaavaehdotukseksi on mielestäni kaupungin suunnitteluresurssien tuhlaamista, koska tuulivoimaloiden sijoittaminen tälle taajama-alueelle ja näin lähelle pysyvää asutusta, on täysin vastoin sekä asiantuntijatietoa että kokemustietoa vastaavista toteutuneista hankkeista.

Kaupunkisuunnittelun tärkein tehtävä on turvata jokaisen asukkaan terveellinen ja viihtyisä asuinympäristö. Hallan tuulivoimayleiskaavan toteuttaminen ei olisi tämän perustehtävän mukaista.

Mikäli hanketta kaikesta huolimatta aiotaan jatkaa., tulee Kotkan kaupunkisuunnittelun välittömästi ryhtyä myös lain vaatimiin virallisiin viranomaisneuvotteluihin asiassa.

Kaiken yllä olevan perusteella vaadin, että Hallan tuulivoima-yleiskaavan laadinta keskeytetään välittömästi, eikä sitä jatketa yleiskaavaehdotukseksi, vaan hankkeen eteenpäinvieminen hylätään kokonaisuudessaan.


Kotkassa 16.8.2013

Tarja Bohm

 (joka on uusiutuvan energian ja tuulivoiman kannattaja ja ydinvoiman vastustaja, vaikka sitten tämän kannanoton jälkeen paikallislehtemme (Kymen Sanomien) "puolueeton" yhteiskunnallinen toimittaja keksisi mitä tahansa väännöstä ja tulkintaa minun mielipiteistäni)
 

 

lauantai 10. elokuuta 2013

Kotka on laajempi kuin Kotkansaari

Tämä kirjoitus on kommentti Kymen Sanomissa julkaistuun uutiseen:
"Karhulaan syntyy myös uutta" (artikkeli liitteenä alla)


Mistä kiikastaa, kun niin ei edisty Karhulan kehittäminen eikä kanjonin kattaminen? Epäilemättä rahasta, mutta kuinka paljosta?  Jumalniemen ramppeihin on varattu 18 miljoonaa euroa. Salaperäinen sijoittaja V. Gorbachev on esillä mainospuheissa aina silloin, kun kanjonin kattamisesta ja Karhulan kehittämisestä kysytään. Useimmiten asia nostetaan esiin vaalien alla, mutta mitään konkreettista ei näy eikä kuulu. Kaupungin johto antaa ympäripyöreitä vastauksia, joista ei saa mitään tolkkua. Kehitysyhtiö Cursor, mistä oikein kiikastaa?

Hiipuuko Kotkansaaren ”vetovoima”, jos Karhulaa kehitetään? Onhan tosiasia, että Karhula on logistisesti paljon paremmin sijoittunut E18 varrelle, kuin pussinpohja Kotkansaarella.

Suuntaan aika paljon odotuksia uuden kaupunkisuunnittelujohtajamme toimintaan. Toivon hänen tuovan entistä enemmän avarakatseisuutta ja todellista avoimuutta edeltäjiensä sanahelinän asemesta Kotkan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Pieniä merkkejä siitä on nähtävissä - toivottavasti kaveria ei lannisteta. Tosin yleiskaavan laatimisen aloittaminen (YVA-prosessissa saadusta  laajasta myös asiantuntijoiden kritiikistä huolimatta)tuulivoimalatuotannolle liian lähellä asutusta Hallassa ei pisteitä lisää.

Aikoinaan Karhula halkaistiin moottoritiellä rajusti, se oli Karhulan keskustan esteettinen raiskaus - valitettavan yleistä tuolloin 70-luvun lopussa ja 80-luvulla.

Kotkansaarta on kehitetty järjestelmällisesti kaupunkikeskustaksi vuosikymmenten ajan. Rahaa on palanut parempina vuosina lähestulkoon pelkästään Kotkansaaren hankkeisiin. Kotkan asukkaista ja veronmaksajista yli 40.000 asuu muualla kuin saarella. Vasta nyt viime aikoina on tarjottu hieman balsamia haavoihin (esim. jokirannan pieni puisto Karhulaan) tai nyt suunnitteilla olevat Ahlströmin vanhan tehdasmiljöön alueiden kokonaisvaltaisen kehittämistyön käynnistys. 

Yli 40.000 Kotkansaaren ulkopuolella asuvaa veronmaksajaa on osallistunut esim. tappiollisen toriparkin, Katariinan hienon puistoalueen, parinkymmenen metrin välein keskustassa olevien 21 hienon taideteoksen (á 50.000 €) kustantamiseen. Palkintoja on satanut ”elävän kaupunkikeskustan” rakentamisesta.

Hienoa!  – mutta:
Karhula, Kymi ja muut alueet ovat saaneet odottaa vuoroaan liian kauan. Nyt ajetaan alas (tämä pitää muuttaa muotoon: ei nyt - vaan aiemmin on ajettu alas ) hyvässä kunnossa olevaa Karhulan sairaalaa, samoin terveyskeskuksia Karhulassa ja Karhuvuoressa, suljetaan pieniä kouluja. Pientä balsamia haavoihin tarjoaa pikkuruinen sympaattinen puisto Karhulan jokirannassa ja suunnitelmat kehittää Ahltsrömin vanhojen tehdasalueita Karhulassa. Itärantaan on väläytelty Itäranta-Spa -kylpylää - mikä jo pelkästään ideanakin osoittaa kyllä jälleen sekä uskomattoman ylimyksellistä asennetta asukkaita kohtaan sekä suurta ymmärtämättömyyttä olemassaolevien, oikeudessakin vahvistettujen luontoarvojen osalta. 
Täytyy todeta, että kylläpä Karhulassa, Kymissä ja Länsi-Kotkassa asuu kärsivällistä porukkaa.
Asukkaat ovat nyt aktivoituneet vastustamaan Karhulan Suomalaisen kirjakaupan sulkemista. Totean vaan, että yritykset menevät yleensä sinne missä kaupunki luo parhaat edellytykset liiketoiminnalle. Karhulaan niitä ei ole luotu kaupungin toimesta. Tällä tarkoitan isoja kauppaketjuja ja niiden päätöksiä sijoittaa toimintaansa eri alueille.  Nyt on ovensa sulkemassa meidän ainoa kirjakauppamme.  Joku takuuvarmasti tulee selittämään, että kyse on taloudellisesta lamasta. Uskon, että kyse on enemmänkin voiton maksimoinnin tarpeesta suuren ketjun tapauksessa.

Kaupunkisuunnittelun tehtävä on luoda kehykset kaupungin kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja turvata kaikille asukkaille viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö.

Tehdyt päätökset ja valinnat ovat tähän asti suunnanneet palvelutoimintoja vahvasti Kotkansaarelle. Jos vain uskaltaa mainita toriparkin tai pasaatin, tai puistot ja patsaat … niin heti syytetään vuorotellen joko Kotka-Karhula – vastakkainasettelun lietsomisesta tai vaihtoehtoisesti Nimby-ilystä. Niinpä niin. Koeta tässä sitten puhua KOKO kaupungin tasapuolisesta kehittämisestä.

Kuka luettelisi vastaavat kehityskohteet - olkoon sitten toteutuneita tai suunniteltuja Karhulassa?  Uusi päiväkoti rakennettu Karhulaan - kyllä, mitä vielä? Tuo Eagle-talo on tuossa  kasvanut vuosien varrella, mutta onko se kasvanut kaupungin ansiosta, vai ahkeralla yrittäjyydellä talon sisältä?

Entä mitä palveluita on muuttanut Karhulasta Kotkaan? Työkkäri, Kela, oikeustalo nyt viimeksi, poliisilaitosta suunnitellaan Kotkaan eikä Karhulaan, vaikka hälytysmatkat ovat pidemmät jne. Sairaalaa on saneerattu, mutta nyt sitä ei enää haluta kehittää, vaan on keksitty "hyvinvointipuisto" - vanhaan "keskittämisajatukseen" perustuva illuusio taloudellisuudesta. 

Toritoiminta toimii Karhulassa hienosti ja väkeä riittää torille. Tori on paitsi pienyrittäjien ja viljelijöiden tuotteiden myyntipaikka, niin yhtä lailla myös sosiaalisen kohtaamisen tila. Toritoiminta perustuu perinteisiin ja ihan muuhun kuin kaupungin luomiin edellytyksiin. Se on oma lukunsa.  Karhulan tori on yksinkertaisesti tosi kiva kohtauspaikka ja hyvä esimerkki  ”elävästä kaupunkikeskustatoiminnasta”. Karhulan liikkeenharjoittajilla on tässä Karhulan elävöittämisessä myös aktiivinen osansa.

Mielestäni meidän tulee katsoa kokonaisuutena mitä kaupungissamme on tehty viimeiset 30 vuotta ja mieluiten aktivoitua vastustamaan suurta hidastelua Karhulan kehittämisessä.

Kotka on paljon laajempi kuin Kotkansaari. Tarja Bohm 10.8.2013 

 
 

tiistai 6. elokuuta 2013

Tarkastuspäälliköllä tulee olla vapaat kädet toimia

Millainen on tulevan Kotkaan valitun uusen tarkastuspäällikön asema ja mitkä tehtävät hänelle kuuluvat? Kaupunginhallituksen päätettäväksi kokoukseen (5.8.2013) tuotiin luonnos tarkastussäännöksi, jonka mukaan uudesta tarkastuspäälliköstä tehtäisiin kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva virkamies.

Eihän sen näin pidä mennä.  Olemme odottaneet kaupunkiin tarkastajaa, joka on kulloisestakin vallankäyttäjästä riippumaton ja tutkii sekä herrojen, että narrien rahankäyttöä.


Mikäli tarkastuspäällikön rooli on seurata koko organisaatiossa tapahtuvaa, myös ylemmän johdon rahankäyttöä, ei hän mielestäni voi olla tarkastettaviensa alainen.  Sehän asettaisi hänet esimiesten suhteen outoon asemaan, kun kuitenkin hänen tehtäviinsä kuuluu koko organisaation taloudenpidon oikeellisuuden tarkastus. 

Tämän vuoksi vasemmistoliitto ehdotti eilisessä (5.8.2013) kaupunginhallituksen kokouksessa tarkastuspäällikön asettamista tarkastuslautakunnan alaisena toimivaksi, kaupunginjohtajasta riippumattomaksi sisäiseksi tarkastajaksi.
Tarkastussääntöä ei tehdä vain yhtä valtuustokautta varten. Laadittavan tarkastussäännön tulee taata tarkastuspäällikölle mahdollisuus toimia itsenäisenä ja uskottavana kaupungin rahankäytön valvojana yhdessä tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien kanssa.  

Päättäjien tulee kiinnittää päähuomio tarkastustoiminnan uskottavuuden takaamiseen, ei omien poliittisten ambitioidensa toteuttamiseen. 


Aika tiukka paikka tarkastuspäällikölle olisi aloittaa uusi virka tarkastamalla omien päälliköidensä tekemisiä heti ensi työnään.  Toivotan onnea uudelle tarkastuspäällikölle.  Asukkaiden toiveet kuittisotkujen rehellisestä selvittämisestä laajennettuna vuosille 2008, 2009 ja 2010 ja kaupunkimme hallinnon rahankäytön tinkimättömästä valvonnasta kohdistuvat häneen hyvin voimakkaina. 

Tarja Bohm
Kotkan kaupunginvaltuutettu, vas./sit.
Kotkan kaupunginhallituksen varajäsen
Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen
Kotkan kaupungin asukas Suulisniemen kylästä, Kotkan itäosasta... :D