lauantai 20. joulukuuta 2014

Vasemmistoliiton Kotkan joukkue toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!


 
Kuvassa vasemmalta: Suvi Silvala ja Voitto-poika, Eeva Dufva, Seija Piipponen-Pekkola, Faruk Abu Taher, Tarja Bohm, Joulupukki, Joona Mielonen ja Pentti Tiusanen.

Ehdokkaina eduskuntavaaleissa 2015:
Suvi Silvala
Seija Piipponen-Pekkola
Faruk Abu Taher
Joona Mielonen
Pentti Tiusanen ja
Tarja Bohm Näytä blogi

torstai 11. joulukuuta 2014

Kotkasta uusi Las Vegas!


Kotkansaaren kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa nähtäville Kotkan Kantasataman uuden kaavasuunnitelman. Se todennäköisesti tullaan hyväksymään, koska kenelläkään ei ole riittävää rohkeutta ilmaista julkisesti pelkoaan siitä, että hanke perustuu suurellisiin unelmiin, ei todellisuuteen.

Taustalla päättäjien hiljaisuudelle on varmasti enimmäkseen ns. poliittisen itsemurhan pelkoa, koska hankkeen mielikuvamainonta on ollut niin totaalista.

Kotka tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja, kaupunkimme kehittämistä ja työpaikkojen luomista, mutta mielestäni sitä tarvitaan realistisin perustein ja hankkein.

Päättäjille ei ole toistaiseksi esitetty minkäänlaisia lukuja, vain pitkä rivi englanninkielisten ja siksi vakuuttavilta kuulostavien (?) sijoittajien nimiä, joista ainakin kaupungin johto on hurmaantunut. Meidän on ilmeisesti tehtävä päätöksemme täysin luottaen joulupukkiin Cameron Sawyerin hahmossa. Tämä on totuus, vaikkei sitä kukaan uskalla ääneen sanoa.

Entinen hyvä liikemiespomoni (paikallinen muuten) opetti minulle liikemiestaitojen aakkosia. Hän sanoi, että ei huoltoasemaakaan kannata perustaa sinne missä autot eivät kulje. Näin on. Me olemme suunnittelemassa Kotkansaarelle suurta maanpäällistä ostosparatiisia tietäen, että asukaspohjalla (n.55.000) sen kannattavuus ei tule olemaan lähimainkaan riittävä. Siksi suunnitelman perustana on, että alueelle tulee ympäri Suomea ja Venäjää junilla, autoilla ja laivoilla ostovoimaisia asiakkaita.

Kun tähän yhteen koriin nyt sitten lapataan kaikki Kotkan munat, niin riskit kasvavat ja muut hankkeet seisahtavat resurssien puutteeseen.


Samaan aikaan Jumalniemessä rakennetaan ramppeja 18 miljoonalla - niin mihin?
Ja Karhulassa, Kymissä ja muualla Kotkansaaren ulkopuolella on hiljaista, niin kuin on ollut viimeiset yli 30–40 vuotta ja yhä hiljenee... mutta ketä kiinnostaa? Kotkansaaren ulkopuolella asuu vain n. 42.000 kotkalaista.


Nyt minut sitten haukutaan pessimistiksi. Sillä lailla politiikassa toimitaan. Luodaan mielikuvia. Pelkkien mielikuvien avulla ei voi tehdä realistisia ja vastuullisia päätöksiä. Rehellisyys tuntuu olevan kadonnut voimavara.

Hanketta ei saisi kritisoida. Kotkassa pitää olla positiivisia. Okei. Kotkasta tulee varmaan uusi Las Vegas. Onnea! Ehtiiköhän kaupunginjohtaja jäädä eläkkeelle ennen sitä?
 
 Tarja Bohm, Kotka 11.12.2013

 

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

KOTKAN BUDJETTIKÄSITTELY VALTUUSTOSSA 10.11.2014

Minusta meitä päättäjiä on opastettu kiinnittämään huomiota LIIKAA vain ja ainoastaan palvelujen vähentämiseen. Liian vähän on etsitty budjetista muita kohteita vähennyksiin. Olemme vasemmistoliiton ryhmän kanssa käyneet jo monena päivänä ja iltana ja edelleen käymme sivu sivulta läpi budjettiesitystä.

Minusta sieltä on vieläkin löydettävissä kohtia, joihin puuttua mieluummin kuin vain palvelujen vähentämiseen. Esimerkiksi, vielä ei ole kyseenalaistettu suuria yläpään hallintokuluja (ostopalvelut) tai hirveän suuria panostuksia markkinointiin (Tall Ships Race ja muut vastaavat hankkeet (jotka ovat kivoja, mutta ei tulisi liioitella), eikä varsinkaan Cursorin vuosittain nielemiin suuriin summiin tai siihen, että omalla, kaupungin 100% omistamalla energiayhtiöllämme ei ole koskaan mennyt yhtä hyvin. Olisi hyvä, jos yhtiö, jonka toimintaa tuetaan ja jonka sähkölaskuja maksetaan, ottaisi myös enemmän osaa säästötalkoisiin silloin, kun on tiukat ajat.

Mietin, että onkohan nyt niin, että Kotkassa on olemassa tabuja, joihin ei saisi koskea? Ei pitäisi olla. Keskustelu ja päähuomio on mielestäni nyt budjettikäsittelyn alla kohdistettu liiaksi vain pariin asiaan, ja kaikki muu menee liian helposti läpi ilman kysymyksiä.

Tätä haluaisin painottaa kaikille valtuutetuille evästykseksi huomiseen budjettikäsittelyyn. Asiallista keskustelua ilman populistista vouhotusta, sekä yhteistyötä ja laaja-alaista harkintaa budjetin tasapainotukseen toivoen.

Tarja Bohm 9.11.2014

Kaupunginvaltuutettu, Vasemmistoliitto Kotka

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Säästettävä on, mutta miten ja mistä

Meille päättäjille Kotkassa tarjotaan pääasialliseksi säästömenetelmäksi punakynää käteen, jolla meidän toivotaan viivaavan yli palveluja, joista voitaisiin luopua.  Valitettavaa on, että tämä lähtökohtainen tarkastelutapa ei paranna kaupungin omien palvelujen tasoa, vaan heikentää sitä. Oletetut säästötkään eivät kestä kokonaistarkastelua.  

Meitä ohjaillaan liikaa siihen, että säästöjä tehdään viivaamalla yli kokonainen palvelu (esim. Karhulan muistisairaala) tai vähentämällä henkilökuntaa, kun sen sijaan olisi tarkasteltava palvelujen sisältöä, mahdollisia päällekkäisiä toimintoja ja esimerkiksi sitä, ohjataanko vaikkapa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijat suoraan oikeaan palveluun?

Esim. käydessämme päättäjien kanssa keskustelemassa henkilökunnan kanssa pitkäaikaistyöttömiä palvelevassa yksikössä (Väylä), tuli henkilökunnalta lukuisia konkreettisia ehdotuksia, joiden korjaus tuo säästöjä ja järkeistää toimintoja.

Olen varma siitä, että monen muunkin palveluorganisaation sisällä on tietoa ja osaamista siitä, kuinka toimintoja voidaan kehittää ja siten saada säästöjä.  Väylän henkilökunnan esittämät kysymykset ja toiminnan parannusehdotukset on viety edelleen palvelujohtajalle, jonka vastaus oli: ”kiitos, olemmekin juuri palkkaamassa konsultit tutkimaan tätä asiaa”.

En ymmärrä, miksi kaupungin omat virkamiehet yhteistyössä kunkin organisaation kanssa eivät pysty itse tällaisia hyvin konkreettisia ongelmakohtia käymään läpi, ilman kulloinkin 30.000 eurolla palkattavaa ulkopuolista konsulttia.  Konsulttityön hinta tehtävässä kuin tehtävässä tuntuu olevan lähes aina tuo 30.000 €, johon summaan asti virkamiehen päätäntävallassa on konsulttisopimusten solmiminen. Konsulttipalkkiot hukutetaan sitten hallinnon kokonaiskuluihin.

Pyynnöistä huolimatta selvitystä konsulteille maksettujen palkkioiden määristä vuositasolla emme ole pyynnöistä huolimatta koskaan saaneet.

Säästöjä on saatu aikaan suurimmalta osin väkeä vähentämällä. Suuri osa irtisanotuista on joutunut työttömyyskortistoon, jolloin tämä ei ole kaupungille säästöä.   
Vetoan valtuustoryhmiin, jotta yhdessä päättäjinä ottaisimme enemmän ohjia omiin käsiimme. Nyt tilanne vaikuttaa kovin kokoomuslinjaiselta ja se ei ole erityisesti pienituloisten asukkaidemme edun mukaista

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Ukrainan ja Suomen pysyttävä NATON ulkopuolella

Medialla ei ole aikaa tapahtumien taustojen tutkimiseen ja syvempään analysointiin. Tiedotuksen on tapahduttava nopeasti, välittömästi ja ennen kaikkea maksimaalisesti huomiota herättävällä ja myyvällä tavalla. Lähteinä käytetään yksiä ja samoja uutiskanavia. Tämä johtaa yhä mustavalkoisempaan, kärjistetympään ja yksipuolisempaan tiedottamiseen, mikä näkyy myös tiedotuksessa Venäjän ja Ukrainan tapahtumista.

Meitä hallitaan peloilla. Meille luodaan valtamedian ja erityisesti keltaisen lehdistön median avulla kuvaa esimerkiksi siitä, että Venäjä on nyt ainoastaan uhka, suuri karhu, jota pitää pelätä. Kunhan ei vain kävisi niin, että syöksytään karhua karkuun ja suoraan suden suuhun (NATO).
Venäjän rajalla, kuten ei Suomenkaan puolella, ei ole tankkeja eikä sotakaluston suurta keskittymää. Kuvitelkaa, mikä olisi tilanne, jos Suomi kuuluisi NATOon? Silloinhan itärajastamme tulisi erittäin tiukka ja sotakalustoa olisi paljon molemmin puolin rajaa.  Tällainen uhkakuva on paljon pelottavampi kuin nykytilanne, jossa meillä on hyvät suhteet niin itään kuin länteenkin.

 Mihin on kadonnut venäjäntuntemuksemme, josta olemme aina ylpeilleet? Onko uusi sukupolvi sokeutunut sille tosiasialle, että Venäjä tulee aina olemaan rajanaapurimme? Uusi päättäjäsukupolvi tuntuu NATO-kiihkon vallassa olevan Stubbin lailla hurmaantuneen liiaksi amerikkalaisesta maailmanherruutta tavoittelevasta politiikasta. Onneksi tasavallan presidentillä ja ulkoministerillä tuntuu sentään olevan ajatukset maamme turvallisuudesta vielä maan pinnalla. 

 En puolustele Venäjän toimia, Kansainvälisiä lakeja on noudatettava. Venäjä näkee kuitenkin tilanteen NATOn laajentumispyrkimyksenä ja vastustaa Naton laajenemista entiselle omalle alueelleen.  Ukraina on historiallisesti erityinen alue Venäjälle. Se on ”äiti-Venäjä”, josta koko Venäjän entinen imperiumi on saanut alkunsa. NATOn tunkeutuminen sinne, on kerrassaan mahdoton ajatus Venäjälle. Ultimatumien esittäminen pakotteiden muodossa, saa Venäjän vain vastaamaan entistä tiukemmilla vastatoimilla.

 Paras ja kaikkien osapuolten kannalta turvallisin vaihtoehto olisi se, että Ukraina jäisi NATOn ulkopuolelle. Täten Ukraina, yhdessä Suomen kanssa, muodostaisi neutraalin vyöhykkeen idän ja lännen välille. Tässä olisi haastetta tarjolla rauhandiplomatialle.

 

Tarja Bohm, Kotka
diplomikielenkääntäjä, HuK
Kaupunginvaltuutettu (vas,) Kotka
25.8.2014

torstai 21. elokuuta 2014

Jotta totuus ei unohtuisi Hallan tuulivoimaloista

Kotkansaaren ja Hallan tuulivoimalahankkeet saivat alkunsa jo vuonna 2011. Seurasi monia yleisötilaisuuksia ja ELYn vaatima ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA.

Kotkansaari todettiin heti alkumetreillä tuulivoimasijoittamiselle aivan mahdottomaksi, mutta Hallaan voimaloita ajettiin väheksyen lähialueiden asukkaiden huolta asiasta, kunnes viimein nyt, 2014 asialle saatiin lopultakin järkevä päätös.
Ratkaisuun päädyttiin vasta, kun puolustusvoimat tulivat asukkaiden avuksi ja kun kaikki päättävät tahot saatiin oivaltamaan alueen merkitys potentiaalisena alueena kaupunkirakenteen tulevalle kehittämiselle.

Asukasmielipiteille ei vieläkään ole haluttu antaa merkittävää arvoa, vaikka mielipiteet olivat erittäin hyvin perusteltuja ja perustuivat ELYn ja muiden viranomaisten antamiin lausuntoihin, sekä saatuihin kokemuksiin muista toteutuneista vastaavista hankkeista lähialueilla.
Julkisuudessa on myös esitetty virheellistä tietoa siitä, että ELY -keskuksella ei olisi ollut huomauttamista tästä hankkeesta. ELY katsoi heti alkuvaiheessa välttämättömäksi teettää Ympäristövaikutusten arvioinnin tuulivoimaloiden vaikutuksista. Arviossa esitettiin useita kriittisiä näkökulmia hankkeesta. YVAn tarkoitus on toimia ohjeena ja antaa suuntaviivoja päätöksenteolle ja lausunto on voimassa koko hankkeen etenemisajan.

ELY -keskus on (2.8.2013) pyytänyt nähtäväkseen raporttia Hallan maaperätutkimuksesta. Tutkimusta on maanomistaja UPM pitänyt jatkuvasti piilossa, vaikka siihen vedottiin myös esteenä Hallan muulle rakentamiselle. Tutkimusraportti on vihdoinkin saatettava julkisuuteen ja viranomaisten tarkasteluun. 

Tulevaisuus näyttää, ovatko päättäjät asioiden ja faktojen tasalla myös Hietasen teollisuusalueelle suunniteltujen 4 tuulivoimalan kohdalla.  Ne sijaitsevat myös taajama-alueella ja kaupunkirakenteen sisällä.

Kaupunkisuunnittelun perustehtävä on turvata kaikkien sen asukkaiden turvallinen ja viihtyisä elinympäristö samanarvoisesti joka puolella kaupunkia.

 Tämä kaikki, jotta totuus ei unohtuisi. Asiat harvoin ovat täysin mustavalkoisia. Tuulivoima on hyvää ja puhdasta energiaa. Sen oikeasta sijoittamisesta tässä kaikessa on ollut kyse.

Tarja Bohm
kaupunginvaltuutettu (vas.) Kotka
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen
19.8.2014

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Informaatiosota vain yltyy - missä ovat maailmanluokan diplomaatit?


Ukrainan kriisi on vain eskaloitunut ja suistuu jatkuvasti mielettömämpään suuntaan. Ukrainan maaperällä käydään toisaalta sisällissotaa, toisaalta se on maailman suurvaltapolitiikan sijaisnäyttämönä. Sodankäynnistä kärsii eniten, kuten aina ja kaikissa sodissa, siviiliväestö.
Informaatiosota vain yltyy puolin ja toisin ja vastakkainasettelu kärjistyy. Uutisoinnista on kuitenkin pääteltävissä, että huolta kannetaan enemmän taloudellisista menetyksistä kuin ihmishengistä.

Missä ovat nyt ne kaikki kuuluisat Nobel-rauhanpalkintoja noukkineet diplomaatit? Nyt heille olisi käyttöä, ei ainoastaan Ukrainassa, vaan myös esim. Gazassa, jossa jo usean sukupolven lapset eivät ole rauhaa eläneet lainkaan.  
Venäjää ei voi nöyryyttämällä ja aseita tai pakotteita lisäämällä saada muuttamaan asennettaan. Suurvaltakäsitykset ovat syvälle juurtuneet niin siellä kuin lännessäkin. Diplomatia on ainoa tie välttää uuden kylmän sodan rakentuminen idän ja lännen välille.

Diplomatia toimii kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Sen tietää jokainen naapureidensa kanssa hyvin toimeen tuleva tai riidoissa oleva ihminen. Jos pensasaidan yli huudellaan uhkauksia, niin takaisin tulee vielä tiukempia toimia. Toisaalta, jos istutaan rauhanrakentamisen pöytään, niin on mahdollista elää rinnakkain sovussa.  
Sota- ja varsinkin Nato-intoilijat lisäävät bensaa liekkeihin lietsomalla hysteriaa ja pelkoa sielläkin, missä siihen ei aihetta olisi. Pääministeri Stubb kertoi tv-haastattelussa, että suomalaisia ei voi viedä Natoon äkkirynnäköllä, vaan hitaasti hivuttaen. Niinpä niin, meitä on tässä viime vuodet hitaasti hivutettu paitsi Natoon, myös yhä nopeammin eriarvoistuvaan yhteiskuntaan, jossa toisilla on suunnattomasti enemmän kuin he tarvitsevat ja toisilla ei ole varaa edes siihen välttämättömimpään toimeentuloon.

Sen verran historiasta meidän olisi tullut oppia, että ainakaan aseiden kalistelulla, uhkailulla ja pelottelulla ei parempaa tulevaisuutta eikä rauhaa rakenneta.
-----------
Velä lisään tähän - jo tekstin julkaisun jälkeen, etten hyväksy sen enempää Venäjän toimia Ukrainassa, kuin Israelinkaan toimia Gazassa.
Mielestäni Suomen vanha puoluettomuuspolitiikka oli viisasta omana aikanaan ja uusi rooli rakentavan diplomatian saralla olisi sille hyvää jatkoa.
Kirjoitukseni tarkoitus ja pointti on diplomaattisen ratkaisun peräänkuuluttaminen. Tämä tiedoksi sota- ja Nato -intoilijoille.
Tarja Bohm, Kotka

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Miksi meillä oikeastaan kaikki on niin kallista?

Suomi on perinteisesti suurten tuotantolaitosten maa. Suuret monopoliasemassa olevat yhtiöt eri aloilla tarvitsevat suuria volyymejä ja suuria voittoja. Suomessa lähes kaikki perustuu suurtuotantoon, suuriin keskusliikkeisiin, suuriin energialaitoksiin, suuriin voittoihin, suuriin palkkioihin ja suuriin bonuksiin. Kaikki suuri on syrjäyttänyt pienen, joka taistelee olemassaolostaan.

Ajatelkaapa itse. Miksi Suomessa vaikkapa ruoka on niin kallista? Meille opetetaan, että koska asumme pohjoisella pallonpuoliskolla ja ruoan (ja kaiken muunkin) tuottamiseen kuluu energiaa enemmän kuin etelässä. Totta. Meille opetetaan myös, että työn hinta Suomessa on liian korkea ja niiden, joilla työtä on, tulisi tehdä sitä pienemmillä palkoilla, koska suuryritykset tarvitsevat suuria voittoja.
Median kautta meille opetetaan Suomen ”kilpailukyvyn parantamisen” tärkeyttä, ja kehotetaan kuluttamaan enemmän, koska yhteiskunta tarvitsee sitä.  Kysynpä vaan, että entä jos emme haluakaan tällaista jatkuvaan voiton kasvua tavoittelevaa mallia elämälle? Entä jos meille vähemmän olisikin enemmän. Entä jos työtä olisikin useammalle, jos sitä tehtäisiin paikallisesti ja meitä lähempänä pienemmissä yksiköissä, joissa eivät energia- ja muut tuotantokustannukset olisikaan niin suuria?

Suuret yrityksemme ovat jo pitkään suunnanneet muualle etsimään suurempia voittoja halpatuotannon maista. Etelä-Amerikassa eucalyptus kasvaa nopeammin kuin suomalainen mänty. Puunjalostus on jo onneksi herännyt myös biojalostuksen kehittämiseen, jolla suomalaisella insinööritaidolla on kysyntää.
Energiasta maksamme aivan kaikissa laskuissamme, ostimme sitten maitoa, leipää tai kännyköitä tai ihan mitä tahansa.  Tuotantokustannuksista maksamme myös, jakelukustannuksista maksamme. Suurin osa tuotannostamme ja sen jakelusta perustuu suuriin yksiköihin, isoihin keskusliikkeisiin, marketteihin ja suuriin tilakokoihin. Pientilojen toiminta on jo aikaa sitten tehty kannattamattomaksi ja pakotettu maanviljelijät ja tuottajat laajentamaan ja tekemään suuria tiloja. Pienet tilat ovat jääneet tyhjiksi ja ihmiset pakotettuja etsimään työtä muilta aloilta.

Miksi? Siksi, että tavoitellaan aina vaan suurempia voittoja. Kysyn vaan, että kenet ne tässä yhteiskunnassa ovat tehneet onnelliseksi? En tiedä, mutta rikkaiksi ne ovat tehneet suuryritysten omistajat ja johtajat.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Kansalaisille edullisin vaihtoehto – paikalliset pienvoimalat

Artikkeli Kymen Sanomissa 2.7. otsikolla ”Bensaa omalta katolta” (kopiot alla kuvissa) oli hyvä. Malli, jossa asuntojen energiantarve, lämmitys ja sähkö tuotetaan paikallisissa pienvoimaloissa, on ihan mahdollinen. Meillä Suomessa esteenä on vain suurten energiayhtiöiden monopoliasema energianjakelussa ja tuotannossa.

Saksassa voivat esim. kyläyhteisöt tuottaa energiaa omiin tarpeisiinsa ja siirtää/myydä ylimääräisen yhteiseen kantaverkkoon. Meillä esteenä on järjestelmä, joka tukee suurtuotantolaitoksia ja jakeluyhtiöitä ja perustuu kalliiseen siirtoverkkoon. Pientalojen tuottaman ylijäämäenergian siirto kantaverkkoon on periaatteessa mahdollista myös Suomessa, mutta siihen liittyminen on vielä hankalaa, eikä ymmärtääkseni erityisen edullista yksityisasukkaalle.

Näistä asioista päättävät eduskunnassa lakeja säätävät ihmiset. Meidän on valittava sellaisia edustajia eduskuntaan, jotka ymmärtävät, että pienenergiatuotanto paikallisesti tuottaa meille edullisempaa energiaa ja säästää siirtokustannuksissa myös. Se on tulevaisuuden vaihtoehto. Esimerkkejä on olemassa.

Suomessa energiayhtiöt kahmivat voittoja ja ihmiset maksavat kalliita energian siirtohintoja. Tämän tietää ja näkee energialaskussaan jokainen omakotitaloaan lämmittävä ja vaihtoehtoja jatkuvasti punnitseva kansalainen.
Monille kotitalouksille on omien aurinkopaneelien ja jopa maalämpöönkin siirtyminen toistaiseksi ihan liian kallista. Voi hyvällä syyllä kysyä miksi? Siksi, että meillä suurten energialaitosten voitot ovat vielä etusijalla, kun toisessa vaakakupissa olisi ekologisuus ja säästö asukkaille ja kansalaisille. Suurten energiayhtiöiden monopolien rikkoutumisen näkevät oikeistopoliitikot uhkana.

Maailman tulevaisuutta hallitsee se, joka hallitsee energiavaroja. Suomen teknologinen osaaminen tulee valjastaa paitsi uusien energiamuotojen kehittämiseen, myös nimenomaan paikallisen ja paikallisesti omistettujen pienvoimaloiden ns. mikroverkkojen perustuviin energiaratkaisuihin. Tällaisessa mallissa hyöty tulisi suoraan kansalaisille, eikä valuisi suurten yhtiöiden pörssisijoituksiin tai johtajien bonusjärjestelmien tukemiseen.

Tarja Bohm
Kotka, kunnanvaltuutettu (vas.)

 

 
(klikkaa kuvaa alla - niin näet sen suurempana)




tiistai 17. kesäkuuta 2014

Ilman avoimuutta ei ole luottamusta


Avoimuus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Ilman avoimuutta ei voida rakentaa luottamusta. Ilman avoimuutta ja luottamusta eivät päättäjät eivätkä virkamiehet pysty viemään asioita eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla.

Luottamusta ei rakenneta salailulla eikä sillä, että päättäjille tai asukkaille annetaan tietoa vain "juuri ja juuri se mikä on aivan välttämätöntä”.

Avoimuusvaatimukset ovat nykyään yhteiskunnassamme paljon suuremmat kuin ehkä koskaan ennen. On tärkeää, että kaikki toimijat: kunnanhallitus, valtuusto, lautakunnat, virkamiehet kuntatasolla ja samoin vastaavassa asemassa olevat päättäjät ja virkamiehet valtion tasolla sitoutuvat entistä voimakkaammin avoimuuteen ja toimivat sen vaatimalla tavalla.

 
Avoimuuden edistämiseksi on Kotkassa perustettu ns. Avoin Kotka -nettisivusto, joka on askel oikeaan suuntaan. Se ei kuitenkaan ole riittävä. Ei pidä tuudittautua siihen ajatukseen, että kun asukkaat saavat kommentoida netissä muutamaa valittua hanketta, tai äänestää toimiston tai kadun nimeä, niin sillä olisi avoimuuden tavoite toteutettu.

Suomessa olemme tottuneet luottamaan lainsäädäntöömme. Olemme onnekkaita siinä, että me voimme niin tehdä. Joskus tuntuu kuitenkin siltä, että niistä oikeuksista kiinni pitämiseen vaaditaan uskomattomia ponnistuksia kansalaisilta.

Erittäin ajankohtainen on seuraava mietelause: ”Lait ovat kuin hämähäkinseittejä, joiden läpi suuret kärpäset menevät, mutta joihin pienet takertuvat".  
Laki virkamiehen toiminnan avoimuudesta on ollut esillä yhä useammin, ei vain Kotkassa, vaan myös muissa Suomen kaupungeissa. 

Lain tarkoitus on: ”toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.” (julkisuuslaki 3§)
 
Demokratia perustuu kansan valtuutukseen.  Asukkaat paikallisesti ja kansa valtion tasolla on antanut valtuutuksen päättäjille toimia heidän edustajinaan.
Julkisuusperiaate tarkoittaa myös, että julkishallinnon asiakirjan julkisuus on pääsääntö ja salassapito poikkeus. 
T
oivon, että meillä Kotkassa ei ole päinvastoin.

 
 

Tarja Bohm, Kotka

 
 

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Suomenlahden juhlavuonna 2014 minulla on unelma

I have a dream. Minulla on unelma. Sama unelma on ollut monella jo yli 40 vuotta.
 
Se on sellainen taideteos, vähän niin kuin Kotkan patsapuistopromenadin taideteokset, ehkä vähän pelkistetympi. Suunnilleen saman hintainen, kuin yksi taideteos noin 20.000 euroa tai oikeastaan ei niinkään paljon.
 
Se olisi sellainen teräsputki, halkaisijaltaan vähintään 2 m, joka asennettaisiin tänne Kotkan itäosaan Reitsaarenlahden ja Suomenlahden väliin ja sen yli voisi kävellä tai ajaa autolla. Se olisi vähän niinkuin sillä tavalla interaktiivinen teos.

Se todennäköisesti pelastaisi tämän mutaiseksi muuttuneen lahden alennustilalta, johon se on joutunut vuosikymmenten myötä. Saisi happea kun vesi vaihtuisi.
I have a dream. Don't shoot the messenger.
 
 
Kuvat alla otettu 6. heinäkuuta 2012. Tarja Bohm
 
 
 

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

HALOO kehittämisyhtiö CURSOR – ja päättäjät - oletteko hereillä?


Tässä tulee lisää ideoita CURSORILLE - ja siellä istuville LUOVIEN ALOJEN kehittämisestä vastaaville. Teidän tulee NYT tulla ulos sieltä lasitalosta ja propagoida ANKKURI -hanketta! Tutkikaa hankerahoitukset (EU), tutkikaa voiko esim. perustaa SÄÄTIÖN Ankkurin tukemiseksi, JÄRJESTÄKÄÄ SPONSORI- kilpailu - kuka haluaa tukea toimintaa (Ankkuri on SATAMAN ja TYÖN vanha symboli- sillä on arvoa), TUKIKONSERTTI torille paikallisin voimin, perustetaan ANKKURIN KUMMIT RY (haastan tehtaiden johtajat, satamajohtajan, kaupunginjohtajan ja STEVECON johtajan) keräämään positiivista imagoa itselleen ja firmoilleen, voisivat alueen vetovoimaisina yrityksinä toimia hankkeen KUMMEINA  - kekseliäisyyttä ja ACTIONIA tarvitaan. Ei tumput suorassa odottelua.

Minua harmittaa täällä Kotkassa eniten sellainen tietty ENERGIAN vähyys, silloin kun tarvitaan TOIMINTAA.

ANKKURI-hanke voisi olla myös POSITIIVINEN YHTEISTYÖHANKE, koska se toimii kaikkien yhteisten intressien mukaan. Sehän olisi sekä pienyrittäjyyttä, että työllisyyttä tukeva hanke. Taustalla on talon kulttuurihistoriallinen arvo ja merkitys. Huuto-salissa jaettiin aikoinaan aamuisin työt satamassa. STEVECO voisi osoittaa aloitteellisuutta vaikkapa haastamalla muita yrityksiä mukaan SPONSOREIKSI tukemaan hanketta?

Cursor - viekää päättäjät retkelle KAAPELITEHTAALLE Helsinkiin tms. Ei sekään ALUSSA ollut niin suuri, kuin se on nyt. Sitä paitsi ANKKURI on rakennuksena oikeassa suhteessa tällaiselle idealle KOTKAN mittakaavassa.

Riskejä on jo pelkästään sängystä nousussa joka aamu. (Vielä suurempi riski on tietysti jos ei nouse sängystä lainkaan – hih! :D)

Riskit Ankkuri-hankkeessa eivät ole läheskään samassa mittakaavassa kuin esim. kantasatamaan suunnitellun outlet -hankkeen riskit. Peruskorjaus Ankkuriin voidaan organisoida siten, että isommat korjaukset (putkistot, katto, sähköt) tehdään työllistämistoimina, ja yksittäisten työpajojen sisätyöt tekevät tulevat yrittäjät itse omalla työpanoksellaan. Korjauskustannuksia ei tule liioitella eikä suurennella. Talosta ei tarvitse tehdä mitään uudenkiiltävää palatsia, vaan yrittämistä lisäävä, luovien voimien kohtauspaikka, josta on iloa kaikille, erityisesti nuorille ja aloittaville yrittäjille.

Selvitys sinällään vain vahvisti sen, minkä jo tiedämme. Nyt olisi konkreettisen toiminnan suunnittelun aika hankerahoituksen, sponsorien, kiinnostuneiden tahojen, ja päättäjien aktivoimiseksi.  Yhteistyön osoituksen paikka meiltä päättäjiltä. Toivon, ettei asenteita ”ankkuroida” vastaisiksi ennen aikojaan. 

Tarja Bohm, Kotka

Kuvat alla otettu 2009, kun kävin tutustumassa taloon.


 

torstai 20. helmikuuta 2014

EI Fennovoimalle vielä toisenkin kerran


Kotkan kaupunki on taloudellisesti sellaisessa ahdingossa, että Fennovoima -hankkeeseen mukaan lähteminen olisi ollut aivan järjetöntä.  Kyseessä on suurten riskien hanke eikä kaupungillamme, Kotkan Energian pääomistajana tule missään nimessä sallia 7,5 milj.€ sijoittamista riskibisnekseen, jonka mahdollinen tuotto olisi ajankohtaista aikaisintaan v. 2057.  

On mieluummin etsittävä tuottavampia sijoituskohteita, jotka helpottavat Kotkan kaupungin taloutta ja lisäävät kaupunkimme elinvoimaa.

Kaupunkimme on 100% osakkeenomistaja Kotkan energiassa ja osakkeenomistajan päätöksiä on kunnioitettava ja noudatettava.
Kotkan kaupunginhallitus teki laillisessa järjestyksessä päätöksen 28.10.2013 (372 §), jossa se velvoitti Kotkan Energian ilmoittamaan sitovan kielteisen päätöksensä Fennovoimalle 31.10.2013 mennessä.

Tämä demokraattisesti tehty päätös ei miellyttänyt miellyttänyt kokoomuslaisia, joten alettiin keksiä keinoa, jolla sitä voitaisiin kiertää. Ja sellainen löydettiin 4 kuukautta myöhemmin. Kaupunginjohtaja oli käynyt kaupunginsihteerin kanssa Fennovoiman infossa ja siellä valaistunut niin, että nyt kaikki riskit olivatkin hävinneet.

Hämmentävää on myös tämän aamun 21.2.2014 uutisointi paikallislehdessä (Kymen Sanomat). Siinä spekuloidaan ainoastaan kokoomusvoimin ja ”Sen lauluja laulat-jonka leipää syöt” -toimittajan tuella, miten vielä – jo kolmannen kerran – voisi mahdollisesti kaupunginhallituksen päätöksen kiertää. Ei sanaakaan argumenteista, joita esittivät Fennovoiman riskibisnekseen lähtemistä vastustaneet.

Mitään Kotkan kaupungin ja Kotkan Energiaan vaikuttavaa olennaista muutosta tilanteessa ei ole viime lokakuun jälkeen tapahtunut, joten kaupunginhallitus teki aivan oikein pysyessään aiemmassa päätöksessään.

Kehtaako oikeistolainen joukkue vielä suunnitella jonkinlaista ”laitonta taklausta” jää nähtäväksi. Kaupunginjohtaja kuitenkin on aika johdonmukaisesti kulkenut kokoomuksen polkuja. Jos se kuuluisa demarijäsenkirja vielä jossain on, niin kovin on syvälle piirongin pohjalle joutunut.

Erityiskehut demariryhmäläisille, jotka osoittivat selkärankaa ja pysyivät jo aiemmin tehdyn päätöksen takana.

Tarja Bohm, vas./sit.
21.2.2014

tiistai 4. helmikuuta 2014

Vasemmistoryhmien yhteistyötä parannettava

Kotkan valtuusto päätti viime kokouksessaan kiinteistöyhtiön perustamisesta näennäisesti pitkän käsittelyprosessin jälkeen. Näennäisen siksi, että toista vaihtoehtoa ei virkamiehistön eikä porvarillisen rintaman taholta lainkaan haluttu tutkia. Myös suurin osa ns. vasemman laidan valtuutetuista, joihin kuuluvat demarit ja vasemmistoliitto, antautuivat, osa varmastikin vastoin omaatuntoaan.

Kiinteistöyhtiön perustaminen on uusin askel kaupungin eri toimintojen yhtiöittämisen ja yksityistämisen suuntaan.  Porvarillinen osa valtuustosalia esittää vaihtoehtoa ainoana mahdollisuutena. Näinhän ei tietenkään ole, mutta aatteellisesti oikeisto uskoo tietenkin yksityistämiseen. Mitä seuraavaksi yksityistetään – terveydenhoitoko - kuten Pyhtäällä?

Perussuomalaiset tuntuvat ottavat kantaa vahvasti kunnan palvelujen yksityistämisen puolesta. Tämä on kaukana työväenpolitiikasta ja osoittaa heidän todellakin asemoituvan valtuustosalin oikeistolaitaan.

Kunnallispolitiikka Kotkassa on valitettavan klikkimäistä ja todellista keskustelua erilaisista vaihtoehdoista ei käydä riittävästi. Tämä on ollut minulle uutena valtuutettuna suuri pettymys. Ensimmäinen vuosi valtuutettuna on opettanut ainakin sen, että ehdotukset on tehtävä pumpuliin kiedottuina. Itse olen syyllistynyt alkuinnossani liian suorapuheisiin esityksiin ja vastauksena saanut torjuntaa. Pyrin siis ottamaan opikseni ja eteenpäin.

Päätöksenteko on myös liian virkamiesvetoista demokratian kustannuksella. Jokaisella virkamiehellä, kuten kaikilla, on myös omat poliittiset näkemyksensä.

Virkamiesten aloitteesta on perustettu erilaisia ”ohjausryhmiä”. Niitä on perustettu ehkä ihan hyvässä tarkoituksessa, mutta käytännössä ne ovat johtaneet siihen, että muutaman hengen ”ohjausryhmän” päätösvalta korostuu liikaa ja kaventaa demokraattisen päätöksenteon toimivuutta.

Toivon tältä vuodelta ja tulevaisuudelta entistä enemmän keskustelua asiasisällöistä erityisesti vasemmistoryhmien kesken, sillä meillä on paljon yhteistä sekä aatepohjassa, että historiassa. Näiden yhdistävien asioiden tulisi nousta esille ja näkyä konkreettisesti palavereina ja keskusteluina ennen kokouksia.

Uskon avoimemman vasemmistoyhteistyön olevan ainoa vaihtoehto myös valtakunnallisesti kovin oikeistovetoisen suunnan muuttamiseksi ja gallupien kääntämisessä oikeiden työväenpuolueiden eduksi.

Tarja Bohm, Kotka, valtuutettu vas./sit.

lauantai 25. tammikuuta 2014

Parakit hankittava välittömästi


Kun Kotkan keskuskoulussa havaittiin sisäilmaongelmia ja oireilua ja lapset siirrettiin välittömästi eri puolille kaupunkia väistötiloihin tutkimusten ajaksi. Kirjat vaihdettiin uusiin ja mukaan ei otettu mitään.
Kun sisäilmaongelmat havaittiin Karhuvuoressa, niin Karhuvuoren koululaiset siirrettiin väistötiloihin Jylpylle ja mukaansa he ottivat kaikki vanhat kirjansa ja kouluvälineensä. Nyt Jylpylläkin on ongelmia, jotka ovat saaneet ainakin rehtorin ja kanslistin ja muutaman muun aikuisen toimihenkilön siirtymään koulun ulkopuolisiin tiloihin tekemään työtään tutkimusten ajaksi.  Lapsia ja opettajia ei ole siirretty muualle.

Karhuvuoren koulun lapset käyvät edelleen koulua Jylpyllä, jossa tutkitaan ja tutkitaan ja odotetaan seuraavien tutkimusten tuloksia näiden väistötilojen tilanteesta. Näin ainakin vastataan sekä meille  päättäjille, että lasten vanhemmille. Odotetaan tuloksia ja samalla otetaan riski siitä, saavatko lapset ja opettajat oireita vai ei.  Riittää jo odottelu ja päätösten siirtäminen. Vanhemmat ovat olleet kovin kärsivällisiä. Oikean päätöksen tekemisen ei tulisi olla näin vaikeaa ja hidasta. Seuraavaksi odotellaan ilmeisesti kiinteistöyhtiön perustamista. Tälle kiinteistöyhtiölle lykätään sitten hoidettavaksi koko roska, ilman todellisia eväitä selviytyä urakasta.
Eikä enää mitään uusia väistötiloja. Riittää jo lasten heittely ojasta allikkoon. Väistötiloiksi väläytetyissä  vanhan puutalousopiston tiloissa on myös sisäilmaongelmia.

Kotkan kaupungin tulee kantaa vastuunsa ja välittömästi hankkia parakit Karhuvuoren lasten väistötiloiksi. Palvelujohtajan mukaan parakkeja ei ehditä saada pystyyn ennen syyslukukauden alkua. Olen nähnyt parakkeja pystytettävän hyvinkin nopeasti, mikäli tarve vaatii. Palvelujohtaja laskee myös kustannuksia : vuokraaminen 1,2 milj.€, ostaminen 3 milj.€.  Mitä maksaa lapsen terveys? Mitä maksaa jos opettajille ja vanhemmille annetaan hyvä syy haastaa kaupunki vastuuseen terveyden menettämisestä?
Täytyy ymmärtää milloin tilanne vaatii nopeita toimenpiteitä, myös hitaaksi tunnetulta kaupungin organisaatiolta. Nyt on sellainen tilanne.

Tarja Bohm, Kotka
21.1.2014

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Lisää rehellisyyttä ja konkretiaa päätöksenteon tueksi

Kotkassa on kova puute positiivisista uutisista ja painetta saada positiivista nostetta imagoon, koska täällä vasta toivutaan hovin törsäilyskandaalista.

Koulurakennusten tila Kotkassa on huolestuttava. Onko Kotkan kaupungin johdolla ja tilapalvelulla edes käsitystä siitä, onko meillä terveitä kouluja lainkaan? Päättäjät ovat pyytäneet kokonaisselvitystä koulutilanteesta, mutta ei ole kuulunut.  Tilapalvelun johtaja puolustautuu heittämällä pallon takaisin päättäjille: ”ette ole antaneet riittävästi määrärahoja koulujen saneerauksiin.”  

Eivätkö ongelmat ole perua jo rakennusvaiheessa tehdyistä virheistä? Nyt käsitellään seurauksia. Miten on hoidettu rakennusvalvonta ja kohteiden peittäminen rakennusaikana? Kovien syyssateiden aikana ilman suojausta rakennettiin viimeksi esim. Karhulan uusi päiväkoti ja Eskolan vanhainkodin laajennus.  Kun asiasta kysyin rakennusvalvonnalta, tuli vastaus: ”Noudatamme Suomessa käytössä olevaa yleistä rakennustapaa.”  Niinpä.

Sisäilmaongelmia esiintyy jo useimmissa kouluissamme.  Onko teknokraattinen suomi niin insinööriuskovainen, että koneelliseen ilmanvaihdon autuuteen on luotettu sokeasti, vaikka kokemus todistaa, että vanhoihin rakennuksiin sovellettuna, tällaiset järjestelmät eivät toimi. Kuinka monessa Kotkan koulussa vielä sisäilmaongelmia ”hyssytellään” ja terveyshaittoja vähätellään?

Kaupungin johdon mielestä Kotkalla ei ole varaa parakkeihin Karhuvuoren koululaisille. Silti rahaa tuntuu löytyvän mediamehukkaampiin kohteisiin, kuten merkkipylväisiin E-18 tien varteen.Onhan ihmiset saatava jotenkin kääntymään sinne johdon ”unelmakaupunkiin kaupungissa” eli  haaveiden Outlet -keskukseen kantasatamassa.  Outlet tarkoittaa myymättä jääneiden merkkivaatteiden rättikauppaa. 

Entä kuka tekee ja maksaa suunnittelutyön? Missä ovat kustannusarviot, kannattavuuslaskelmat? Satama-alue vaatii kalliita paalutustöitä, hankkeen infraa ei rakenneta pikkurahalla, nämä maksaa kaupunki.  Pelkät sujuvat markkinointipuheet eivät ole riittävä peruste vastuulliselle päätöksenteolle, eikä luottamusta rakenneta visioilla vaan konkreettisilla faktoilla.

Tarja Bohm